– Aika käy vähiin. Puheenjohtajuuskautta on pari kuukautta jäljellä. Huippukokousta ei enää aktiivisesti valmistella, sanoo arktisten asioiden suurlähettiläs Aleksi Härkönen Lännen Medialle muun muassa Turun Sanomien julkaisemassa jutussa.
Sen sijaan Suomen puheenjohtajuuskauden toukokuussa päättävän ulkoministerikokouksen osanottajamäärä näyttää ennakkoon hyvältä.
Asialistalle Suomi tuo perinteisen ulkoministereiden julistuksen lisäksi strategisen suunnitelman. Sen on tarkoitus sisältää konkreettisia kehitettäviä asioita ympäristönsuojelusta ja kestävästä kehityksestä, jotka kuuluvat Arktisen neuvoston päätösvaltaan.
– Valmistelussa emme ole saaneet vielä kaikkien jäsenmaiden kantoja. Pitää toivoa, että jäsenmaat näkevät arktisen alueen asiat niin tärkeinä, etteivät ne jää päivänpoliittisten kantojen alle, sanoo Härkönen.
Suomen puheenjohtajuuskaudella ilmastonmuutoksen hillitseminen arktisella alueella on pelkistynyt mustan hiilen päästöjen rajoittamistoimiin. Musta hiili eli noki leijuu ilmavirtausten arktisen alueen lumen ja jään päälle, imee tehokkaasti auringon säteilyä ja siten edistää ilmastonmuutosta.
Asia oli viimeksi esillä lokakuussa arktisen alueen ympäristöministereiden kokouksessa Rovaniemellä, jossa tavoiteltiin lisätoimia mustan hiilen päästöjen vähentämiseksi. Kävikin päinvastoin. Yhdysvallat ilmoitti, ettei se enää allekirjoita Arktisen neuvoston mustan hiilen päästöjen leikkausta koskevia tavoitteita.
Arktisen neuvoston jäsenmaita ovat Suomi, Ruotsi, Norja, Islanti, Tanska, Yhdysvallat, Venäjä ja Kanada. Sen lisäksi alueen alkuperäiskansoilla on neuvostossa pysyvät edustajat.