LM: Afganistaniin ei nyt palauteta ketään

Käytännössä kaikki afganistanilaiset turvapaikanhakijat jäävät tällä hetkellä Suomeen.
Pakolaisleiri Afganistanissa. LEHTIKUVA/AFP
Pakolaisleiri Afganistanissa. LEHTIKUVA/AFP

Maahanmuuttovirasto Migri aikoo pitää jäissä kielteisten turvapaikkapäätösten tekemisen Afganistanin kansalaisille, jotka poistettaisiin kotimaahansa, kertoo Lännen Media.

Migri kertoi noin kuukausi sitten keskeyttävänsä kyseiset päätökset Afganistanin heikentyneen turvallisuustilanteen vuoksi. Ääri-islamistinen Taliban on tiukentanut otettaan maassa viime aikoina. Lisähuolta aiheuttaa se, että rauhanturvaoperaatiota on alettu ajaa alas ja ulkomaiset joukot ovat vetäytymässä maasta Yhdysvaltain johdolla.

Migrin turvapaikkayksikön aluevastaava Juha Similä sanoo, ettei ole tiedossa, milloin kielteisiä päätöksiä voidaan taas alkaa tekemään. Virasto kerää jatkuvasti lisää tietoa Afganistanin turvallisuustilanteesta.

– Merkittäviä muutoksia tapahtuu edelleen koko ajan. Tässä vaiheessa on mahdotonta sanoa, kuinka kauan tämä kielteisten päätösten tekemisen keskeytys kestää, mutta tuskin tässä ihan lyhyestä hetkestä on kysymys.

Tällä hetkellä vireillä olevia afganistanilaisten turvapaikkahakemuksia on Migrissä noin 340. Kaikki afganistanilaiset turvapaikanhakijat jäävät Suomeen siihen asti, että Afganistanin turvallisuustilanteesta on enemmän tietoa.

– Keräämme tietoa kaikista mahdollisista lähteistä, kuten eri maiden viranomaisilta ja järjestöiltä. Pelkästään siinä menee oma aikansa, että saamme riittävästi tietoa päätösten tekemiseksi. Ei olisi helppoa tehdä nyt uusia linjauksia tilanteesta, Similä sanoo.

Tänä vuonna myönteisen päätöksen on saanut noin 65 prosenttia Suomesta turvapaikkaa hakeneista afganistanilaisista. Elokuun alkuun mennessä Afganistanista tulleita hakijoita on ollut tänä vuonna 195.

Koska turvapaikanhakijoita ei voida palauttaa Afganistaniin, heidän on odotettava päätöstään Suomessa.

– Jos turvapaikan tai toissijaisen suojelun myöntämiselle ei ole perusteita, hakemus jää vireille ja hakija jää odottamaan Suomeen, kunnes päätöksenteko on mahdollista. Ulkomaalaislaki ei tunne ”odotteluajan oleskelulupaa”, Similä sanoo.

Mainos