Lisätalousarviolla vastataan koronavirustilanteesta aiheutuviin suoriin ja välttämättömiin tarpeisiin sekä hyvinvointialueiden käynnistämisen valmisteluun.
Lisätalousarvioesityksessä ehdotetaan määrärahoja muun muassa koronavirustilanteen heikentymisen johdosta tehtyjen rajoitustoimien korvauksiin yrityksille, kulttuurialan yhteisöille, liikunnan ja urheilun alalle sekä muihin välttämättömiin koronavirustilanteesta aiheutuneisiin menotarpeisiin.
Rajoitustoimien takia sulkemiskorvaukseen ja yritysten kustannustuen kuudennen kierroksen toteuttamiseen ehdotetaan yhteensä 200 miljoonan euron määrärahalisäystä.
Sulkemiskorvauksella on tarkoitus korvata kustannuksia yrityksille, joiden tiloja on suljettu lain ja viranomaispäätöksen nojalla. Kustannustuesta korvataan puolestaan niiden yritysten kustannuksia, joihin kohdistuu rajoitustoimenpiteitä joko suoraan tai niiden pääasiallisten asiakkaiden kautta.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotetaan yhteensä noin 28 miljoonan euron lisämäärärahaa kulttuuri- ja taidelaitoksille sekä kulttuurialan yhteisöille maksettaviin korona-avustuksiin. Myöntämisessä huomioidaan valtiovarainministeriön mukaan se, miten rajoitustoimet ja niiden kesto ovat kohdistuneet eri toimijoihin ja vaikuttaneet niiden toimintaan.
Taiteen edistämiskeskukselle ehdotetaan noin 34 miljoonan euron lisämäärärahaa taiteen ja kulttuurin alan yksilöille, yksinyrittäjille ja toiminimille koronavirustilanteen vaikutusten vähentämiseen ottaen huomioon ajanjakson, jona rajoitustoimet ovat rajoittaneet toimen harjoittamista.
Valtiovarainministeriön mukaan rajoitustoimien johdosta välttämättömien koronatukien kohdentaminen on pyritty toteuttamaan tarkoituksenmukaisella tavalla siten, että tuet vastaavat mahdollisimman hyvin rajoitustoimista aiheutuneeseen tukitarpeeseen.
Mahdollisia tulevaisuuden poikkeustilanteita varten kuitenkin selvitetään, miten olisi mahdollista toteuttaa kulttuurialan ammattilaisten tulonmenetyksiä kompensoiva tulonsiirtomallinen tukijärjestelmä.
Liikunnan ja urheilun tapahtumien tukemiseen sekä ylimpien sarjojen toiminnan turvaamiseen ehdotetaan 5,5 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Työttömyysetuuden maksamiseen myös omavastuuajalta ja yrittäjien työmarkkinatukioikeuden jatkamiseen ajalle 1.1.–28.2.2022 ehdotetaan lisättäväksi määrärahaa yhteensä noin 30 miljoonaa euroa.
Uusien koronarokotteiden ja mahdollisten tehosteannosten hankintaan varautumiseen ehdotetaan 70,5 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.
Hallitus on päättänyt, että koronavirustilanteen takia päätettyjen julkisoikeudellisten rajoitustoimien ajanjaksolta toimijoille maksettavat korvaukset sekä työttömyysturvaa koskevat väliaikaiset muutokset katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina vuonna 2022, samoin kuin viranomaisten rajoitustoimista ja rajoitustoimista aiheutuvien korvausten toimeenpanosta aiheutuvat menot.
Jo aiempaan hallituksen linjaukseen pohjautuen koronaan liittyvät välittömät terveysturvallisuuden kustannukset katetaan kehyksen ulkopuolisina menoina edelleen vuosina 2022 ja 2023.
Hyvinvointialueiden valmisteluun rahaa
Sote-uudistuksen ICT-muutoskustannuksiin, muuhun hyvinvointialueiden valmistelurahoitukseen ja valtuustoryhmien toiminnan tukemisen kustannuksiin osoitetaan 155,7 miljoonaa euroa lisäystä. Osin kyse on vuodelle 2023 varatun ICT-muutoskustannusten rahoituksen aikaistamisesta.
Lisämäärärahasta 5,7 miljoonan euroa ehdotetaan kohdistettavan valtuustoryhmien toiminnan tukemisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Kaikkiaan määrärahojen 547 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2022 ensimmäinen lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta vastaavalla summalla.
Valtion nettolainanotoksi tänä vuonna arvioidaan noin 7,6 miljardia euroa. Valtionvelan määrän olisi näin vuoden lopussa noin 136 miljardia euroa, mikä on noin 52 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.