Suomen talous kääntyi hienoiseen kasvuun vuoden 2014 puolivälissä ja kasvun ennakoidaan jatkuvan vaimeana kuluvana vuonna. Talouden toipumista tukee viennin asteittainen elpyminen ja investointien käynnistyminen. Kokonaiskysyntä riittää vain vajaan prosentin talouskasvuun Suomessa tänä vuonna.
Työllisyystilanne kuitenkin heikkenee edelleen. Hallitus ennakoi lisätalousarvioesityksessään, että työttömyysaste nousee 8,8 prosenttiin, vaikka työllisyys lisääntyy edellisestä vuodesta 0,1 prosenttia.
Panostusta infrastruktuuriin, työllisyyteen ja yrittämiseen
Hallitus päätti yhteensä noin 280 miljoonan euron panostuksista kotimaisen kasvun ja työllisyyden lisäämiseksi, joiden aiheuttama lisämäärärahatarve tälle vuodelle on noin 80 miljoonaa euroa.
Yritysrahoituksen turvaamiseksi käynnistetään uusi pääomasijoitusohjelma, minkä vuoksi Suomen Teollisuussijoitusta pääomitetaan 25 miljoonalla eurolla.
Lisäksi Finnveran varainhankintaan tarkoitettujen lainojen myöntämisvaltuutta aiotaan korotettaa 200 miljoonasta eurosta 500 miljoonaan euroon. Lisäyksellä turvataan Finnveran varainhankinta silloin, kun yhtiö ei voi saada markkinoilta kohtuuhintaisesti varoja.
Energiatukeen ehdotetaan 30 miljoonan euron myöntämisvaltuutta ja 3 miljoonan euron määrärahalisäystä erityisesti biotalouteen liittyvien uusien investointien tarpeisiin.
Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen ehdotetaan 20 miljoonan euron lisäystä myöntämisvaltuuteen ja 3,2 miljoonan euron lisäystä määrärahaan. Lisäys käytetään taloudellista kasvua ja työpaikkoja tuoviin hankkeisiin äkillisen rakennemuutoksen alueilla sekä ennakoivasti muilla työpaikkamenetysten uhkaamilla alueilla.
Laivanrakennuksen innovaatiotukeen ehdotetaan 20 miljoonan euron määrärahaa..
Elintarvikkeiden viennin edistämiseen ehdotetaan yhteensä 1,6 miljoonan euron lisämäärärahaa.
Pansio-luokan miinantorjuntalauttojen peruskorjaukseen ehdotetaan kotimaisen teollisuuden työllisyyttä tukeva 10 miljoonan euron valtuus ja 2 miljoonan euron määrärahalisäys.
Lisäksi esitykseen kuuluu koko joukko erilaisia muita täydennyksiä.
Lainanottotarve 5,1 miljardia euroa
Varsinaisten tulojen arviota hallitus ehdottaa alennettavakso yhteensä 36 miljoonalla eurolla. Tämä johtuu lähinnä EU:n maataloustukirahastosta saatavien tulojen arvion alenemisesta sekä Suomen Venäjän edustustoista saatavien viisumien käsittelymaksutulojen pienentymisestä.
Lisäksi tuloarviossa huomioidaan sähkön pientuotannon sekä pienpanimoiden verotukseen tehtävät veromuutokset.
Tulojen 36 miljoonan euron vähennys ja määrärahojen 312 miljoonan euron lisäys huomioon ottaen vuoden 2015 lisätalousarvioesitys lisää valtion nettolainanoton tarvetta 348 miljoonalla eurolla, jolloin nettolainanotto vuonna 2015 nousee 5,1 miljardiin euroon.
Valtionvelan määrän tämän vuoden lopussa on budjetoidun perusteella noin sata miljardia euroa, mikä on noin 48 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Veropaketti avittaa pk-yritysten asemaa
Hallitus on päättänyt myös antaa eduskunnalle vielä tämän vaalikauden aikana esityksen arvonlisäverolain muuttamiseksi siten, että tilikauden liikevaihdon perustella laskettavan arvonlisäverovelvollisuuden alaraja nostettaisiin vuoden 2016 alusta lukien 8 500 eurosta 10 000 euroon.
Lisäksi verovelvollisuuden alarajaan liittyvän veronhuojennuksen yläraja nostettaisiin 22 500 eurosta 30 000 euroon.
Verovelvollisuuden alarajaan liittyvän huojennuksen tarkoituksena on helpottaa yrittäjäksi ryhtymistä ja arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautumista sekä osaltaan edistää työllisyyttä ja estää harmaan talouden muodostumista. Euromääräisten rajojen nostaminen keventäisi pienyritysten arvonlisäverorasitusta ja edistäisi osaltaan edellä mainittujen huojennuksella tavoiteltavien vaikutusten toteutumista.
Samassa yhteydessä kuitintarjoamisvelvollisuudesta käteiskaupassa annettua lakia muutettaisiin vastaavasti siten, että lakia sovellettaisiin vain sellaiseen liike- ja ammattitoimintaan, jonka tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa.
Hallitus jatkaa maksuperusteisen arvonlisäveron käyttöönoton valmistelua siten, että seuraava hallitus voi halutessaan ottaa sen käyttöön vuoden 2016 alusta.
Lisäksi hallitus esittää perintö- ja lahjaverolakiin sisältyviä maatilan ja muun yrityksen sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevia säännöksiä muutettavaksi siten, että verolle myönnettävää maksuaikaa pidennettäisiin viidestä vuodesta seitsemään vuoteen.
Maksuajan pidentäminen helpottaisi sukupolvenvaihdoksesta aiheutuvan verokustannuksen rahoittamista ja vähentäisi samalla vaaraa siihen, että yrityksestä jouduttaisiin veron maksun rahoittamiseksi nostamaan yritystoiminnassa tarvittavia varoja.
Muutoksien ei arvioida vaikuttavan vuoden 2015 verotulokertymään.
Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle torstaina 12. helmikuuta.