Syynä on maapallon lämpeneminen, joka aiheuttaa eteläisessä Euroopassa lisääntyvää kuivuutta ja lämpöpiikkejä, pohjoisessa puolestaan märkyyttä ja kylmyyttä etenkin kylvöaikaan.
Poikkeukselliset sääilmiöt uhkaavat myös maailmanlaajuista elintarviketurvaa, sillä Eurooppa tuottaa lähes kolmanneksen maailman vehnästä.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n professori Reimund Rötterin mukaan huolestuttavaa on se, että todennäköisyys useiden poikkeuksellisten ilmiöiden esiintymiseen saman vuodenajan aikana kasvaa jyrkästi vuosisadan puoliväliin mennessä. Tämä aiheuttaa erityisen suuria haasteita kasvinjalostajille ja kasvintutkijoille.
Vehnäsatoja verottavat tulevaisuudessa muun muassa kuumien päivien yleistyminen, kuivuus, myöhäinen keväthalla ja kovat talvet. Toisaalta kylmät ja märät sääolosuhteet voivat lisätä kasvitautipainetta ja lakoutumista ja näin vaikeuttavat sadon keräämistä. Ne myös hankaloittavat maaperän kunnon hallintaa.
– Tulokset ovat hyvin hälyttäviä, kun otetaan huomioon, että Eurooppa tuottaa 29 prosenttia maailman vehnästä. Viime vuosina olemme todistaneet poikkeuksellisten ja äärimmäisten sääilmiöiden vaikutuksia viljantuotantoon tärkeillä maanviljelyalueilla. Nämä ilmiöt ovat olleet yksi tärkeimmistä syistä kasvavaan elintarvikepulaan ja elintarvikkeiden hintapiikkeihin, toteaa Rötter.
Vaikutukset vaikeita arvioida
Rötter kollegoineen on selvittänyt ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä viljelykasveille CropM/FACCE MACSUR-tutkimuksessa. Alun perin Suomen ilmastoriskien analysointiin kehitettyä viljely- ja ilmasto-olosuhteiden indikaattorimenetelmää sovellettiin nyt vehnän viljelyn riskien analysointiin koko Euroopan laajuisesti.
Uusi metodi auttaa paljastamaan useiden ilmastoon ja maanviljelyyn liittyvien haittojen, kuten hallan, vettymisen, kuivuuden ja lämpörasituksen vaikutukset. Kun sitä käytetään yhdessä viljasatojen simulointimenetelmien kanssa, on mahdollista arvioida paikallisia sopeuttamisstrategioita, kuten tutkijat ovat jo aiemmin todenneet tutkiessaan ohran viljelyä Suomessa.
– Useimmat nykyään käytetyt viljasatojen simulointimallit eivät vielä sovellu poikkeuksellisen sään tai ääri-ilmiöiden vaikutusten arviointiin. Lisäksi saatavilla ei ole tarpeeksi tietoa, jotta simulointimalleja voitaisiin soveltaa suurille alueille, Rötter kertoo.
Poikkeuksellisten sääilmiöiden lisääntyminen vaikeuttaa paitsi satomäärien ennustamista myös tulevaisuuden ilmaston kanssa paremmin selviytyvien kasvien jalostamista.
– Ilmasto-olosuhteiden rajut alueelliset vaihtelut vaativat myös alueellisia ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategioita. Toisilla alueilla pitää pystyä viljelemään lajikkeita, jotka kestävät kuumuutta, toisaalla kasvin pitää kestää kuumuuden lisäksi myös kuivuutta. Toisilla alueilla viljalajikkeen pitää selvitä matalista lämpötiloista ja kestää maan vettymistä.
Samat riskit myös muilla viljoilla
FACCE MACSUR -projektissa tehdään Euroopan alueellisia pilottitutkimuksia ilmastonmuutosten vaikutuksista sekä ruoantuotannon ja viljelytapojen sopeuttamisesta tulevaisuuden ilmastoon.
Vehnän lisäksi projektissa kehitettyä indikaattorimenetelmää voidaan soveltaa myös muiden viljojen riskien arviointiin. Suomen alueellista tutkimusta tehdään Pohjois-Savossa.
– Vaikka tutkimustuloksemme koskevat poikkeuksellisten sääilmiöiden aiheuttamia riskejä vehnänviljelyssä, samat riskit koskevat myös muita viljelykasveja, sillä niiden kasvuajat ja herkät kaudet menevät osittain päällekkäin, Rötter muistuttaa.