EU:n tupakkatuotedirektiivi antaa mahdollisuuden muun muassa tuotemerkittömien tupakka-askien käyttöönottoon ja parveketupakoinnin rajoittamiseen, Tupakka ja terveys –päiville kokoontuneet asiantuntijat.
Vuonna 2010 tehdyssä tupakkalain uudistuksessa tavoitteeksi otettiin tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Sittemmin Irlanti, Skotlanti ja Uusi-Seelanti ovat asettaneet vastaavan tavoitteen, mutta Suomi on ainoa maa, jossa tämä on otettu osaksi lainsäädäntöä.
Keskiviikkona jatkuvat valtakunnalliset Tupakka ja terveys –päivät pureutuvat keinoihin, joiden tavoite on saada tupakkatuotteiden käyttö loppumaan vuoteen 2040 mennessä.
– Pian 40 vuotta täyttävä tupakkalaki olisi tarpeen uudistaa vielä laajemmin seuraavalla hallituskaudella, sanoo valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Keväällä hyväksytyn tupakkatuotedirektiivin edellyttämät muutokset on saatettava kansallisesti voimaan viimeistään toukokuussa 2016. Näitä ovat esimerkiksi pakkausten isot kuvavaroitukset ja mentolisavukkeiden myyntikielto.
Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön kesällä valmistuneessa tupakkapoliittisessa toimintaohjelmassa esitetään muun muassa tuotemerkittömien yleispakkausten käyttöönottoa, taloyhtiöille mahdollisuutta rajoittaa parveketupakointia ja sähkösavukkeiden käytön kieltämistä tiloissa, joissa tupakointikin on kielletty.
Vähemmän koulutetut tupakoivat enemmän
Tupakointi on selvästi yleisempää perus- ja keskiasteen koulutusryhmissä verrattuna korkea-asteen koulutuksen saaneisiin miehiin ja naisiin. Viime vuosina on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että koulutusryhmien väliset erot tupakoinnissa olisivat kaventumassa.
Ylilääkäri Antero Heloma Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta arvioi, että toistuvat hinnankorotukset ja tupakoinnin lopettamisen tukeminen perus- ja työterveyshuollossa voivat kaventaa eroja tulevaisuudessa.
Myös tupakoinnin lapsiin kohdistuvat haitat puhuttavat.
– Lainsäädännön uudistamisessa tulisi muun muassa varmistaa savuttomuus autoissa, joissa on lapsia. Lisäksi tulisi jatkaa asteittaisia tupakkaveron korotuksia sekä tupakasta vieroituksen tukea, sanoo professori Pekka Puska Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.
Vaikka nuorten päivittäinen tupakointi on puolittunut vuosituhannen alusta lähtien, raskaana olevista äideistä tupakoi yhä noin 15 prosenttia, raskaana olevista teini-ikäisistä jopa joka toinen.
Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, luku on pysynyt suhteellisen samana. Esimerkiksi Ruotsissa raskaudenaikaisen tupakoinnin yleisyys on laskenut 32 prosentista seitsemään prosenttiin.
Tupakka ja terveys –päivät on suunnattu terveydenhuollon ammattilaisille, tutkijoille, viranomaisille ja päätöksentekijöille. Järjestelyistä vastaavat Ehyt, Filha, Hengitysliitto, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen ASH, Sydänliitto, Syöpäjärjestöt, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos.