Suomen kannattaa pyrkiä EU:ssa tärkeisiin pöytiin ja olla mahdollisimman lähellä EU:n ydintä. Näin sanoo EU-parlamentaarikko Petri Sarvamaa (kok.), jonka mielestä Suomen kannattaa katsoa unionissa pitemmälle tulevaisuuteen eikä pelkästään kiistellä elvytyspaketin maksuosuuksista.
– Suomen kannattaa olla mahdollisimman lähellä ydintä. Siinä mielessä olen täysin lipposlainen. Mitä enemmän olemme mukana tekemässä, sen parempi, Sarvamaa sanoo.
”Lipposlaisuus” viittaa tietysti entiseen pääministeriin Paavo Lipposeen (sd.), jonka tavoitteena oli juuri Suomen vieminen mahdollisimman syvälle EU:n päätöksentekoelimiin. Lipposen kaudella Suomi muun muassa liittyi rahaliitto euroon.
Lipponen kaipasi lauantaina Ylellä keskustelua Suomen EU-linjasta. Hän sanoi, että poliitikkojen kiinnostus EU:ta kohtaan on laskenut sitä mukaa kun EU-vastustajien kannatus on lisääntynyt. Lipponen arveli, että Suomi on hukkaamassa pitkään rakennetun EU-perintönsä.
Sarvamaa jakaa Lipposen huolen.
– Rohkeasti sanoisin, että Suomen kannattaa todellakin tavoitella että olemme mahdollisimman hyvillä verkostoilla ytimissä tekemässä muutoksia, jos niitä tarvitaan, Sarvamaa kehottaa.
EU-parlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) sanoo ilahtuneensa siitä, että Sarvamaa tunnustautuu ”lipposlaiseksi”. Hän muistuttaa Lipposen ajatuksesta, jonka mukaan vahva EU-komissio on pienen jäsenmaan etu.
Kumpula-Natri sanoo, että hänen mielestään EU:n tiivistäminen on välttämätöntä, ”kun katsoo globaalia tilannetta”. Hän sanoo, että Kiina ja Yhdysvallat yrittävät jakaa maailmanmarkkinoita keskenään, joten Suomi tarvitsee EU:ta omien etujensa valvomiseen.
– Näissä kysymyksissä en jättäisi Suomea muutaman toimijan yksityisajattelun varaan, että se on joko itsenäisyys tai EU. Me olemme turvaamassa omaa etuamme osana EU:n sisämarkkinoita ja eurooppalaista yhteistyökykyä.
Kumpula-Natri katsoo, että EU on osittain muuttanut kauppapolitiikkaansa pois liberaalista eli vapauttamista edistävästä näkemyksestä.
– Ollaan edelleen avoimia, mutta valmistaudutaan aggressiiviseen kauppapolitiikkaan. Voidaan vaatia vastavuoroisuutta ja tarkastella esimerkiksi EU:n ulkopuolisten maiden valtiontukia.
[rev_slider slidertitle=”lipposlaiset-02″ alias=”lipposlaiset-02″]
Perussopimukset venyvät
EU:n elvytyspakettia on Suomessa arvosteltu, koska sen katsotaan rikkovan EU:n perussopimuksia: EU kieltää omissa säännöissään velkojen yhteisvastuun, mutta elpymispaketissa EU-komissio lainaa rahaa vapailta markkinoilta ja jakaa sitä eteenpäin jäsenmaille lainoina ja tukina.
EU-neuvoston oikeuspalvelu on kuitenkin todennut, että paketti on sopimusten mukainen, mutta keskustelua kanta ei ole hillinnyt. Yhden tulkinnan mukaan EU:n perussopimusta pitäisi muuttaa, jotta paketti voidaan hyväksyä. Tätä pidetään pitkänä ja riskialttiina tienä, koska perussopimusten muuttaminen on hidasta ja edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä.
Kumpula-Natri sanoo, että EU voi tehdä asioita nykyistenkin perussopimusten sisällä. Esimerkiksi yhteistä puolustusta ja turvallisuutta voi vahvistaa muuttamatta perussopimuksia, hän sanoo. Sama koskee vähemmistöjen oikeuksien parantamista ja ihmisoikeuksien vahvistamista, joita hän pitää tärkeinä tavoitteina EU:lle.
– Toivon todella että syntyy keskustelua, joka ei ole nollasummapeliä.
Sarvamaa huomauttaa, että vaikka nyt keskustellaan vilkkaasti yhteisestä velasta ja perussopimuksista, asia ei ole uusi. Yhteinen velka on ollut pöydällä jo eurokriisin hoidosta lähtien, mutta sitä on otettu Euroopan keskuspankin kautta, siis ikään kuin kiertoteitse. EKP on vuosien mittaan hankkinut valtion velkapapereita, minkä seurauksena keskuspankin tase on kasvanut 7 000 miljardiin euroon.
– Olemme tässä koko ajan kropalla mukana ihan yhteisesti, Sarvamaa sanoo.
Hänen mukaansa tulevaisuudessa suuri kysymys on, kuinka paljon EU:n talouspolitiikkaa integroidaan eli yhdistetään.
– Tapahtuu niin tai näin, on selvää, että Suomen kannattaa olla mahdollisimman lähellä ydintä.
Keskustameppi Mauri Pekkarinen puolestaan sanoo, että liiallista taloudellista yhtenäistämistä pitää varoa.
– Ei aktiivisuutta sillä mitata, kuka rohkenee eniten olla valmis viemään Suomea taloudelliseen integraatioon. EU:ssa on paljon sellaisia nykyiseen toimivaltaan kuuluvia asioita, jotka on huonosti hoidettu.
Hänen mielestään esimerkiksi EU:n sisämarkkinat eivät toimi niin hyvin kuin niiden pitäisi.
– Emme myöskään ole rikollisuutta, pakolaiskysymyksiä ja ilmastoasioita hoitaneet tavalla, joka riittävän monia suomalaisia tyydyttäisi. On vielä paljon tehtävää.
[rev_slider slidertitle=”lipposlaiset-03″ alias=”lipposlaiset-03″]
Enemmänkin voisi elvyttää
EU-jäsenyys oli aikanaan keskustalle vaikea asia. Puolueen kannattajiin kuului ja kuuluu edelleen maanviljelijöitä, joiden tulotaso putosi EU-jäsenyyden seurauksena. Viljelijöiden etujärjestö MTK arvostelee EU:n maatalouspolitiikkaa vieläkin, mutta Suomen EU-jäsenyyttä se kannattaa.
Pekkarinen taas toimi sisäministerinä 1990-luvulla, kun Suomi neuvotteli EU-jäsenyydestä. Hän sanoo, että hän on alusta lähtien kannattanut Suomen EU-jäsenyyttä ja vaikuttamistyötä EU:ssa.
– Pidän tärkeänä, että Suomi on vahva ja aktiivisesti toimiva jäsen.
Elpymispaketin Pekkarinen hyväksyy vastentahtoisesti, koska siinä jaetaan jäsenmaille tukia. Hän hyväksyisi suuremmankin paketin kuin 750 miljardia euroa, kunhan rahat jaettaisiin lainoina.
– Elvyttää voisi enemmänkin kuin 750 miljardia, mutta mieluusti niin, että se olisi ollut lainaa, jota myönnetään jäsenmaille sen mukaan, mitä tarvetta on. Nyt myönnetään sillä perusteella, miten huonosti on asiansa hoitanut ennen koronaa.
Pekkarinen sanoo, että EU-komissaari Valdis Dombrovskis ja ”joukko EU-pomoja” ovat tehneet vahinkoa elvytyspaketille. Dombrovskis totesi ensin, että paketti ei ehkä jää ainutkertaiseksi vaan se voi saada jatkoa, mutta kun lausunnosta nousi Suomessa kohu, hän perui sen – suomenkielisellä – tviitillä. Myös esimerkiksi Ranskan presidentti Emmanuel Macron on ehdottanut pysyvää järjestelyä elpymispaketista, Pekkarinen ihmettelee.
– Keskustelua ei ole auttanut, se mitä nämä herrat ovat kertoneet.
Lipponen puolestaan pohti Ylellä, että Suomen kannattaa pysyä ytimissä siksi, että siellä voi vahtia, mihin suuntaan Saksa ja Ranska vievät unionia.
– Siinä on kyse myös siitä, että niiden kanssa pitää nukkua kuin koira toinen silmä auki ja vahtia niitä, että mitä ne oikein puuhailevat.
EU-parlamentaarikko Alviina Alametsä (vihr.) löytää EU:lle tarkoituksen ilmastopolitiikasta, oikeusvaltioperiaatteesta ja sisämarkkinoista.
– Suomelle oli vuonna 2019 hyötyä EU:n sisämarkkinoista 18,5 miljardia euroa. Se on moninkertainen summa verrattuna siihen, mitä maksuosuutemme elvytyspaketeista on.
Alametsä toteaa, että EU voisi parantaa myös veronkantoa jäsenmaissa.
– Monissa maissa, kuten Italiassa, veroja jää saamatta, vaikka veroprosentit olisivat korkeitakin. Järjestelmä ei ole yhtä tehokas kuin meillä. Tähän pitää kiinnittää huomiota.[rev_slider slidertitle=”lipposlaiset-04″ alias=”lipposlaiset-04″]
Juttusarjassa pohditaan, mitä Suomen pitäisi muuttuvasta EU:sta tavoitella.