TNS Kantar Oy:n Reserviläisliiton toimeksiannosta tekemän tutkimuksen mukaan kaksi suomalaista viidestä (39 prosenttia) toivoo, että liittoutumattomuus pysyisi jatkossakin Suomen puolustuksen ensisijaisena periaatteena.
EU:n piirissä tapahtuva sotilaallisen yhteistyön laajentaminen ja kehittäminen on toiseksi suurimman joukon (26 prosenttia) mielestä paras tie Suomelle. Vastaajien oli mahdollista valita vain yksi vaihtoehto.
Sotilaallinen liittoutuminen keräsi tutkimuksessa selvästi vähemmän kannatusta. Kaksitoista prosenttia suomalaisista haluaisi puolustusliiton Ruotsin kanssa. Lähes yhtä moni (11 prosenttia) on sitä mieltä, että Suomen kannattaisi järjestää puolustuksensa Nato-jäsenyyden varaan.
Ylen viimeviikkoisessa Nato-gallupissa jäsenyyden kannattajiksi ilmoittautui 25 prosenttia kyselyyn osallistuneista. Kysymyksenasettelu oli kuitenkin erilainen.
Reserviläisliitto kysyi saman kysymyksen myös viime viikon jäsenkyselyssä. Liiton jäsenten keskuudessa Nato-jäsenyyden kannatus on selkeästi korkeammalla (28 prosenttia) kuin suomalaisilla keskimäärin. Sotilaallista liittoutumattomuutta jäsenistä kannattaa kuitenkin käytännössä yhtä moni. EU:n sotilaallisen yhteistyön kehittäminen on kolmanneksi suosituin vaihtoehto puolustuksemme järjestämiseksi, jota kannatti jäsentutkimuksessa noin viidennes vastanneista (22 prosenttia).
– NATO-kannatuksen osalta on syytä huomata, että tutkimuksessamme ei nyt mitattu jäsenyyden kannatusta perinteiseen ’kyllä vai ei’ -tapaan vaan halusimme selvittää miten julkisessa keskustelussa viime aikoina esillä olleet mallit Suomen puolustuksen järjestämiseksi vertautuvat toisiinsa. Uudenlainen kysymyksenasettelu tuo uuden näkökulman tähän keskusteluun. Myös tämä kysely kuitenkin osoitti, että jäsenistömme kannattaa Nato-jäsenyyttä selvästi enemmän kuin suomalaiset keskimäärin, toiminnanjohtaja Olli Nyberg taustoittaa tuloksia.
Molemmissa tutkimuksissa kysyttiin seuraavat kysymykset: Suomi on sotilaallisesti liittoutumaton valtio, mutta asiasta käydään jatkuvasti vilkasta kansalaiskeskustelua. Miten Suomen tulisi mielestänne ensisijaisesti järjestää puolustuksensa jatkossa?
Kantar TNS:n tutkimuksessa selvisi myös, että suhtautuminen sotilaalliseen liittoutumiseen vaihtelee väestöryhmittäin. Asuinpaikka ja puoluekannatus korreloi suhtautumisen kanssa sotilaalliseen yhteistyöhön. Maaseudulla sotilaallinen liittoutumattomuus kerää suhteellisesti ottaen selvästi enemmän kannatusta kuin kaupungeissa. EU:n sotilaallisen yhteystyön kehittämisen varaan rakentuva puolustus miellyttää enemmän kaupunkilaisia kuin maaseudulla asuvia, ja toisaalta sen suosio kasvaa koulutusasteen kasvaessa.
Myös eri puolueita kannattavien välillä löytyi selviä eroja. Keskimääräistä useampi vasemmistoliittolainen, perussuomalainen ja sosialidemokraatti haluaisi perustaa Suomen puolustuksen jatkossakin sotilaallisen liittoutumattomuuden varaan. Nato-jäsenyys houkuttelee selvästi eniten kokoomusta kannattavia.
Tutkimusaineisto kerättiin 1 002 puhelinhaastattelulla.