Liikunta parantaa mielialaa ja vähentää ahdistusta yhtä tehokkaasti kuin mielialalääkkeet tai terapia, selviää tänä vuonna julkaistuista kahdesta laajasta tutkimuksesta.
Tammikuussa julkaistussa, kansainvälisen riippumattoman Cochrane-tutkimusverkoston brittiläis-irlantilaisessa meta-analyysissa koottiin yhteen 69 satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen tulokset.
Tutkimuksissa tarkasteltiin liikunnan vaikutuksia masennukseen.
Cochrane kokoaa ja arvioi lääketieteellistä tutkimusnäyttöä sekä tuottaa systemaattisia katsauksia terveydenhuollon päätöksenteon tueksi.
Toisessa, helmikuussa julkaistussa laajassa meta-analyysissa, tarkasteltiin yli 1000 tutkimusta, joihin osallistui lähes 80 000 ihmistä. Sen julkaisi British Journal of Sports Medicine -lehti.
Molempien tutkimusten tulosten mukaan liikunta helpottaa masennus- ja ahdistusoireita suunnilleen yhtä paljon kuin terapia tai lääkehoito. Aiheesta kertoo The Economist.
Liikunnan mielialaa parantavista mekanismeista tutkijoilla ei ole yksimielisyyttä. Yksi arvio on se, että liikunta tuo hyvää oloa vapauttamalla kehon omia opioideja, endorfiineja. Tutkimusnäyttö ei kuitenkaan puolla tätä selitystä.
Yhden arvion mukaan elimistön ja aivojen tuottamat endokannabinoidit aiheuttaisivat lyhytaikaisen hyvänolontunteen liikunnan jälkeen.
Liikunta myös näyttäisi vähentävän tulehdusta ja parantavan aivojen muovautuvuutta. Se myös lisää dopamiinin välittymistä aivoissa.
Fysiologisten hyötyjen lisäksi liikunnalla on psykologisia hyötyjä, sillä se tuottaa onnistumisen ja hallinnan tunteita, jotka parantavat mielialaa.
Liikuntaa masennuksen hoidossa käsitteleviin tutkimuksiin liittyy kuitenkin myös haasteita.
Cochranen meta-analyysin laatineet tutkijat huomauttavat, että liikuntaa käsitteleviä tutkimuksia ei voi toteuttaa sokkotutkimuksina, sillä osallistujat tietävät itse, ovatko harrastaneet liikuntaa vai eivät. Siksi he saattavat arvioida oman mielialansa myönteisten odotusten pohjalta.
British Journal of Sports Medicine -lehden julkaisemassa meta-analyysissa taas ei tarkasteltu tutkimuksia, joissa olisi verrattu liikuntaa muihin hoitomuotoihin. Liikunnan vaikutuksia käsitteleviä tutkimuksia sen sijaan verrattiin erillistutkimuksiin terapian ja masennuslääkkeiden vaikutuksesta.
Esimerkiksi masennuslääkkeitä käsittelevät tutkimukset ovat usein sokkotutkimuksia.
Tästä huolimatta suurin osa tutkijoista on vakuuttuneita, että liikunta parantaa mielialaa.
Masennuksen hoidossa ryhmäliikunta tai ohjattu liikunta vaikuttaisivat olevan tehokkaampia kuin yksin liikkuminen. Ahdistuksen kohdalla taas matalatehoinen liikunta näyttäisi auttavan parhaiten.