Verkkouutiset

Muistokynttilöitä Pukinmäenkaaren varrella Helsingissä. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Liikenteessä viime vuonna 236 kuolemaa, näin ne jakautuivat

Yleisin onnettomuustyyppi oli suistumisonnettomuudet, joita oli 77.

Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat viime vuonna kaikkiaan 220 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa kuoli 236 henkilöä, kertoo Onnettomuustietoinstituutti (OTI).

Edellisvuoteen verrattuna onnettomuuksia oli yksi ja kuolleita kaksi enemmän. Otin mukaan määrät ovat pysyneet viime vuodet liki samoina. Vuonna 2017 saavutetusta ennätyksellisen vähäisestä onnettomuuksien määrästä jäätiin viime vuonna yhdeksän onnettomuuden päähän.

Liikenneonnettomuuksien tutkinnan johtajan Kalle Parkkarin mukaan onnettomuusmäärien jämähtäminen korostaa tarvetta vaikuttavan liikenneturvallisuusstrategian käynnistämiselle.

– Tavoite puolittaa tieliikennekuolemat vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä on muuttumassa entistä haastavammaksi, ja tulee vaatimaan entistä vaikuttavampia toimenpiteitä, Parkkari toteaa tiedotteessa.

Moottoriajoneuvoille tapahtuneita onnettomuuksia oli yhteensä 175. Niistä puolet oli yksittäisonnettomuuksia ja puolet yhteenajoja. Selvin ero aiempaan oli kohtaamisonnettomuuksien määrässä, joka kasvoi vuoden 2020 jälkeen kahdeksalla onnettomuudella.

– Kohtaamisonnettomuudet keskittyvät tyypillisesti ylemmälle tieverkolle. Yksiajorataiset ja kaksikaistaiset tiet yleensä korostuvat kuolemaan johtaneissa yhteenajoissa esimerkiksi suuren liikennesuoritteen ja ajosuuntia erottelevien rakenteiden puuttumisen vuoksi, kertoo liikenneturvallisuustutkija Salla Salenius.

Eniten suistumisonnettomuuksia

Aiempien vuosien tapaan yleisin onnettomuustyyppi oli suistumisonnettomuudet, joita oli 77. Otin mukaan suistumisonnettomuuksia tapahtuu tyypillisesti eniten alemman tieverkon seutu- ja yhdysteillä, joiden osuus vuonna 2021 oli kuitenkin pienin viiteen vuoteen.

Sen sijaan kaduilla tapahtuneiden suistumisten määrä miltei kaksinkertaistui, niiden osuus oli yli viidennes suistumisista. Yksi suistumisten suurta määrää selittävä tekijä on ajon aikana saadut sairauskohtaukset.

Moottoripyörät olivat osallisina yhteensä 24 onnettomuudessa. Moottoripyöräilijöiden aiheuttamia onnettomuuksia tapahtui yhdeksän enemmän kuin vuonna 2020. Kasvu johtui ensisijaisesti yksittäisonnettomuuksien lisääntymisestä. 

Mopoilijoiden kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrä kasvoi aiemmista vuosista. Mopoilijat olivat mukana yhteensä kuudessa onnettomuudessa, ja kaikissa niissä onnettomuuden aiheuttajana. Neljänä aiempana vuonna määrä on ollut vuosittain nollasta kolmeen.

Jalankulkijan tai polkupyöräilijän kuolemaan johtaneita onnettomuuksia oli kaikkiaan 45. Niissä menehtyi yhteensä 22 jalankulkijaa ja 23 pyöräilijää. Kevyen liikenteen onnettomuuksissa korostuivat aiempien vuosien tapaan yli 64-vuotiaat tienkäyttäjät.

– On hyvä huomata, että valtaosa loukkaantuneista jalankulkijoista ja pyöräilijöistä jää tilastoinnin ulkopuolelle, ja näin ollen kuolemien määrä kertoo turvallisuustilanteesta vain yhden puolen. Lisäksi kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien määrät ovat niin pieniä, että pienet muutokset selittyvät satunnaisvaihtelulla, Salenius sanoo.

Uusimmat
MAINOS