Liikenteen päästöjen vähentämistä on pohdittu liikenneverkon rahoitusta arvioivan parlamentaarisen työryhmän tuoreessa väliraportissa. Työryhmän puheenjohtajan, liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) mukaan tavoitteet ovat erittäin kunnianhimoiset, ja niiden saavuttamiseksi tarvitaan monenlaisia keinoja ja aitoa sitoutumista.
– Päästövähennystoimet on pyritty kohdistamaan tasapuolisesti niin, että vaikutukset elinkeinoelämälle, eri alueille ja liikkujaryhmille olisivat kohtuulliset, Berner kertoo ministeriön tiedotteessa.
EU:n asettamien päästövähennystavoitteiden sekä kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan liikenteen päästöt on vähennettävä puoleen vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä.
Ministeriön mukaan työryhmän ehdottamista toimenpiteistä nopeimmin toteutettavissa ovat tuet, joita käsitellään jo budjettiriihessä. Työryhmä on tehnyt ehdotuksen siitä, miten hallituksen päättämä 16 miljoonan rahoitus kohdistettaisiin vähäpäästöisen liikenteen edistämiseksi.
Rahoitus on osa 25 miljoonan euron vuosittaisesta summasta, joka on varattu julkisen talouden suunnitelmassa energia- ja ilmastostrategian tavoitteiden edistämiseen vuosille 2018–2021. Työryhmä esittää, että jatkossa toimenpiteisiin tulisi varata nykyistä suurempi rahoitus.
Vähäpäästöisten ajoneuvojen lisääntymistä työryhmä tavoittelisi tukemalla vuosina 2018–2021 täyssähköautojen hankintaa sekä kaasu- ja flexfuel-autojen konvertointia yhteensä 6 miljoonalla eurolla vuosittain.
Lataus- ja jakeluverkon rakentamista sekä taajamalogistiikan sähköistämistä tuettaisiin alueellisesti tasapuolisesti 4 miljoonalla eurolla vuosittain. Lisäksi työryhmä haluaa selvittää mahdollisuutta muuttaa työsuhdeautokantaa mahdollisimman vähäpäästöiseksi.
Kaupunkiseutujen julkisen henkilöliikenteen kehittämiseen työryhmä ehdottaa 4 miljoonaa euroa vuosittain 2018–2021. Lisäksi tuettaisiin raideliikenteen osto- ja velvoiteliikenteen lisäystä 2 miljoonalla eurolla vuosittain.
Työryhmä esittää vähäpäästöisten autojen hankinnan edistämistä myös verotuksen keinoin. Verotusta ja lainsäädäntöä koskevat esitykset viimeistellään työryhmän vuoden 2018 alkupuolella valmistuvaan loppuraporttiin.
Lisäksi työryhmä esittää kansallisen sääntelyn kehittämistä esimerkiksi uudistamalla julkisen sektorin ajoneuvohankintoja koskevaa lainsäädäntöä sekä parantamalla raskaan liikenteen energiatehokkuutta. Lisäksi tulisi selvittää päästöihin perustuvien ruuhkamaksujen käyttöönottoa.
Työryhmän jäsenistä vihreät jättivät väliraporttiin täydentävän lausunnon. Perussuomalaiset jättivät väliraporttiin eriävän mielipiteen.