Liiallinen sosiaalisen median käyttö voi jäädä helposti huomaamatta. Joskus riippuvuus kehittyy niin salakavalasti, ettei ongelmaa ehdi huomata ennen kuin tilanne on jo kehittynyt todella pahaksi.
Tilannetta ei helpota se, että älypuhelimista ja muista älylaitteista on tullut huomaamattoman suuri osa arkeamme. Niin työ- kuin vapaa-ajan yhteydenpito hoituu kasvavissa määrin erilaisten some-sovellusten välityksellä. Käytöstä on tullut niin arkista, ettei siihen enää kiinnitä edes huomiota.
Asian arkisuuden havaitsee esimerkiksi tarkkailemalla ihmisiä linja-autossa tai junassa. Kuinka moni ihminen viettää matkan tuijottamassa puhelintaan? Yllättävän moni. Nykyään se on pikemminkin poikkeus, jos joku ei tuijota puhelintaan kaiken sen aikaa kun hänellä ei ole muutakaan tekemistä.
Tämä voi kuulostaa harmittomalta. On kuitenkin olemassa tiettyjä merkkejä, jotka voivat viitata siihen, että sosiaalisen median käyttö ei ole enää hallinnassa. Liiallinen somessa roikkuminen aiheuttaa haittaa niin ihmisille itselleen kuin hänen lähipiirilleen. Pahimmillaan seurauksena voi olla ongelmia jopa työ- tai opiskeluelämässä.
Keskittymisvaikeudet ja uniongelmat ovat tyypillisiä oireita
Mitkä merkit viittaavat siihen, että sosiaalisen median käyttö on liiallista? Sosiaalisen median käyttöön erikoistunut väitöskirjatutkija Pinja Akkanen Turun yliopistolta muistuttaa, että runsas sosiaalisen median käyttö ei ole automaattisesti ongelmallista. Hänen mukaansa ruutuajan lisäksi kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, onko oma somen käyttö hallittua ja miten käyttö vaikuttaa omaan hyvinvointiin.
– Käyttö voi olla liiallista, jos viettää somessa selvästi enemmän aikaa kuin oli tarkoitus ja se häiritsee muuta elämää, kuten unta, harrastuksia tai ihmissuhteita, Akkanen kertoo Verkkouutisille.

Ongelmallinen sosiaalisen median käyttö voi aiheuttaa esimerkiksi keskittymisvaikeuksia, ahdistusta, uniongelmia tai itsetunnon heikkenemistä. Sosiaalisesta mediasta voi helposti tulla vaikutelma, että muiden ihmisten elämä on pelkkää matkustelua ja glamouria samaan aikaan, kun oma elämä tuntuu arkiselta puurtamiselta. Näin ei tietenkään todellisuudessa ole ja ihmisillä on tapana julkaista somessa päivityksiä vain parhaista hetkistä ja antaa itsestään mahdollisimman myönteinen kuva.
– Sosiaalisen median käytön vaikutuksista on kuitenkin ristiriitaista tutkimustietoa. Somea on haastava tutkia, koska syy-seuraussuhteita on vaikea erotella toisistaan, Akkanen toteaa.
Jos oma sosiaalisen median käyttö huolestuttaa, millaisin keinoin somessa vietetyn ajan määrää voisi yrittää vähentää? Akkanen suosittelee vähentämään käyttöä askel kerrallaan.
– On hyvä tarkastella omaa arkea ja pohtia, millaisia muutoksia siihen voisi tehdä omien somen käyttötottumusten osalta. Tartutko esimerkiksi aamuisin ensimmäisenä puhelimeen ja ryhdyt selaamaan somea? Akkanen kehottaa kysymään itseltään.
Onnistunut sosiaalisen median käytön vähentäminen edellyttää myös sitä, että tavoitteet ovat selkeät ja realistiset. Akkasen mukaan esimerkiksi tavoite ”haluan viettää vähemmän aikaa somessa” on epämääräinen tavoite verrattuna siihen, että tavoitteena on ”käyttää kuukauden ajan vain tunnin somea päivässä”.

Kiinnitä huomiota tyhjiin hetkiin
Nykyään älypuhelin ja sen myötä some-sovellukset kulkevat mukanamme paikasta toiseen. Älypuhelin tarttuu nykyään käteen huomaamattomastikin ja monella on tapana täyttää päivän ”tyhjät hetket” selaamalla some-palvelujen tarjontaa.
Sosiaalisen median käyttöä voi yrittää vähentää juuri näistä hetkistä luopumalla.
Hänen mukaansa on hyödyllistä luoda myös niin sanottuja esteitä, jotta puhelimen tai somen käyttö ei olisi tahatonta ja automaattista.
– Opiskellessa puhelin voidaan viedä eri huoneeseen tai piilottaa laukkuun. Sovelluksia voi järjestellä kansioihin tai uuteen järjestykseen, sovelluksista voi kirjautua ulos, taustakuvan voi vaihtaa muistuttamaan käytön vähentämisestä ja sovelluksiin voi asettaa aikarajoituksia, Akkanen vinkkaa.
Mikäli some-sovellusten jatkuvat ilmoitukset tuntuvat häiritseviltä, ne voi kytkeä puhelimen asetuksista pois päältä. Tarvittaessa sovellusten kuvakkeet voi siirtää pois puhelimen aloitusnäytöltä. Puhelimen voi halutessaan asettaa tilaan, jolloin vain tavallisista puheluista ja tekstiviesteistä tulee ilmoitus.
Akkasen mukaan on tärkeää muistaa, että somealustat on suunniteltu koukuttaviksi, ja niiden tavoitteena on pitää käyttäjät mahdollisimman pitkään palvelussa. Juuri siihen perustuvat esimerkiksi punaisena vilkkuvat ilmoitukset uusista viesteistä tai tykkäyksistä. Silloin käyttäjälle voi tulla vastustamaton kiusaus päästä heti tarkistamaan, kuka on lähettänyt viestiä tai tykännyt julkaisusta.
– Kyse ei ole yksilön huonoudesta tai laiskuudesta, sillä somea on, erityisesti väsyneenä, vaikea vastustaa, Akkanen muistuttaa.
Jos oma sosiaalisen median käyttö aiheuttaa ongelmia elämässä, asian kanssa ei kannata jäädä yksin. Tarvittaessa ongelmaan on saatavilla ammattiapua. Akkanen mainitsee esimerkkinä Sosped-säätiön, joka tarjoaa tietoa ja tukea ongelmalliseen sosiaalisen median käyttöön.

Somepaasto ei välttämättä ratkaise ongelmaa
Välillä kuulee väitteen, että tehokkain tapa irtautua sosiaalisesta mediasta on poistaa some-sovellukset puhelimesta kokonaan. Todellisuudessa asia ei ole näin yksinkertainen. Akkanen huomauttaa, että sosiaalinen media on nykyään niin tiivis osa arkeamme, ettei sovellusten poistaminen ole aina realistisin vaihtoehto.
– Samalla yksilö joutuu luopumaan myös sosiaalisen median hyvistä puolista.
Se ei silti tarkoita, etteikö henkilö voisi yrittää pitää taukoa sosiaalisesta mediasta. Tästä käytetään nimeä ”somepaasto”. Valitettavasti monen kohdalla se ei kuitenkaan ole pysyvä ratkaisu ongelmaan.
– Somepaasto voi antaa kaivatun tauon ja auttaa pohtimaan omaa somen käyttöä. Somepaaston jälkeen henkilö kuitenkin palaa helposti vanhoihin tapoihinsa, sillä tauko ei opeta uusia tasapainoisia käyttötapoja.
Somen ja muun asioinnin raja hämärtyy
Nykyään asiointi hoituu kasvavissa määrin verkon kautta. Se tekeekin sosiaalisesta mediasta irtautumisen entistä vaikeammaksi. Sinäkin varmasti olet joskus havahtunut tilanteeseen, jossa yksi lasku piti maksaa verkkopankin kautta. Pian havahdutkin päämäärättömästi selailevasi sosiaalisen median päivitysvirtaa.
– Kun yhä useampi arjen toiminto hoituu verkossa, raja välttämättömän asioinnin ja somen käytön välillä hämärtyy. Vaikka puhelimella hoidettaisiin verkossa vain yksi käytännön asia, voi henkilö helposti eksyä selaamaan somea, Akkanen toteaa.
Tilannetta ei helpota sekään, että työ, opiskelu ja sosiaaliset suhteet tapahtuvat nykyään kasvavissa määrin verkossa. Silloin henkilö voi kokea, että hänen on oltava jatkuvasti saatavilla. Se voi vaikeuttaa irrottautumista puhelimesta ja somen sovelluksista.

Someriippuvuudelle ei ole virallista määritelmää
Sosiaalinen media on käsitteenä verrattain tuore ilmiö. Vaikka sosiaalisen median haitoista on puhuttu viime vuosina paljon, esimerkiksi someriippuvuudelle ei ole olemassa virallista tautiluokitusta. Siksi siitä ei ole olemassa luotettavaa tutkimustietoa, kuinka laajasta ongelmasta on kyse.
– Tutkimuksissa someriippuvuuden ja ongelmallisen somen käytön yleisyys vaihtelee suuresti, Akkanen kertoo.
Joka tapauksessa hänen mukaansa on tärkeää, että somen käytöstä ja sen vaikutuksesta hyvinvointiimme käydään yhteiskunnallista keskustelua. Keskustelu on hänen mukaansa kuitenkin helposti mustavalkoista ja sävyltään käyttäjiä syyllistävää, jolloin ilmiön monimutkaisuus jää varjoon.
– Tutkimuksessa, mediassa ja arkikielessä puhutaan yhä useammin runsaasta somen käytöstä riippuvuutena. Usein kyse ei kuitenkaan ole varsinaisesta riippuvuudesta, vaan pikemminkin arjessa muodostuneista huonoista digitaalisista käyttötottumuksista, joita voi olla vaikea muuttaa, Akkanen sanoo.
LUE MYÖS:
Oletko koukussa älypuhelimeesi? Nämä merkit paljastavat riippuvuuden
Onko lapsesi koukussa älypuhelimeen? Näissä tilanteissa pitää huolestua
Näitä tietoja ei saa ikinä julkaista somessa – asiantuntijalta varoitus