Lapset ja nuoret, joilla on kyseinen geenimuunnos, syövät enemmän tai runsasenergisempää ruokaa kuin muut.
FTO-geenimuunnoksen painoindeksiä nostava vaikutus riippui kuitenkin proteiininsaannista. Runsaasti proteiinia saavilla lapsilla ja nuorilla geenimuunnokseen liittyi korkeampi painoindeksi kuin muilla, mutta niukemmin proteiinia saavilla geenimuunnoksen vaikutus painoindeksiin oli vähäisempi.
FTO-geenin muunnoksen on useissa aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu olevan sekä aikuisilla että lapsilla yhteydessä korkeampaan painoindeksiin. Geenimuunnoksen kantajat näyttävät siis lihovan muita herkemmin.
Tuoreeseen tutkimukseen osallistui yli 16 000 iältään 1–18-vuotiasta lasta. Aineisto saatiin 14 tutkimushankkeesta eri puolilta maailmaa. Suomesta mukana olivat Itä-Suomen yliopiston PANIC-tutkimus ja Turun yliopiston STRIP-tutkimus.
Tulosten mukaan FTO-geenimuunnosta kantavilla lapsilla ja nuorilla oli korkeampi painoindeksi kuin muilla ja he saivat ruoastaan enemmän energiaa kuin muut. Sen sijaan proteiinin, hiilihydraattien tai rasvan osuus kokonaisenergiasta oli samanlainen geenimuunnosta kantavilla ja muilla lapsilla ja nuorilla.
Proteiininsaanti ravinnosta muokkasi geenimuunnoksen vaikutusta painoindeksiin. Runsaasti proteiinia saavilla lapsilla geenimuunnokseen liittyi korkeampi painoindeksi kuin muilla, mutta niukemmin proteiinia saavilla geenimuunnos nosti painoindeksiä vähemmän.
Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön koordinoima Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus eli Physical Activity and Nutrition in Children Study (PANIC) on käynnissä oleva elintapainterventiotutkimus, joka tuottaa tietoa lasten elintavoista, terveydestä ja hyvinvoinnista aikuisikään saakka. Tutkimukseen osallistuu 512 kuopiolaislapsen väestöotos.
Tulokset julkaistiin tieteellisesti arvostetussa Diabetes-lehdessä.