Alkuperämerkintävaatimuksella halutaan edistää kuluttajan edellytyksiä tehdä tietoisia ja vastuullisia valintoja ravintoloissa. Asetus astuu voimaan toukokuun alussa.
Suomi lähetti viime kesäkuussa komissiolle ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Merkittävä osa Suomeen tuotavasta lihasta päätyy juuri ravintoloihin ja muihin tarjoilupaikkoihin.
Suomen tekemää asetusehdotusta muutettiin komissiossa koskemaan ainoastaan aterian ainesosana käytettävää lihaa, ei kalaa. Kalan alkuperämerkintöjä säännellään EU:n yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevassa lainsäädännössä erillään muista elintarvikkeista.
– Koska kalastustuotteille on omat eurooppalaiset säännöt myös alkuperämaan tai -alueen ilmoittamisesta, kansalliset alkuperämerkintävaatimukset ovat kalan osalta ongelmallisia. Muutoksella Suomi varmisti, että alkuperämerkintäasetus voitiin ylipäänsä saattaa voimaan, muistuttaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.).
Komission hyväksymällä asetuksella velvoitetaan ilmoittamaan kirjallisesti aterioiden ainesosana käytetyn tuoreen lihan alkuperämaa tarjoilupaikoissa. Tiedon ei tarvitse olla painettuna ruokalistaan eikä tietoa tarvitse antaa jokaiselle asiakkaalle erikseen kirjallisesti, vaan tieto lihan alkuperämaasta voidaan antaa tarjoilupaikassa helposti havaittavassa ja selkeässä esitteessä tai taulussa tai muulla vastaavalla selkeällä tavalla.
Vaatimus koskee naudan, sian, lampaan ja vuohen sekä siipikarjanlihaa. Alkuperämerkintävaatimus koskee myös aterian ainesosana käytettyä tuoretta jauhelihaa.
Asetus ei koske aterian raaka-aineena käytettyjä raakaliha- tai lihavalmisteita. Jos ravintolassa esimerkiksi valmistetaan jauhelihapihvit tuoreesta jauhelihasta, lihan alkuperämaa täytyy ilmoittaa. Jos sen sijaan jauhelihapihvit tulevat raakana ravintolaan, jossa ne paistetaan tai pihvit tulevat ravintolaan kypsinä, jossa ne lämmitetään, pihvien raaka-aineena käytetyn lihan alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa.
Asetus ei myöskään koske alun perin mukana ollutta poron, riistan ja hevosen lihaa.
Asetus on määräaikainen ja voimassa kaksi vuotta, kuten jo voimassa oleva valmiiksi pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkintöjä koskeva asetus.
Ennen asetuksen voimassaolon päättymistä Suomi valmistelee komissiolle kertomuksen säädetyn alkuperämerkintäjärjestelmän toimivuudesta ja vaikutuksista.
Maa- ja metsätalousministeriön Kantar TNS Agrilla viime vuoden toukokuussa teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan lähes 80 prosenttia kuluttajista katsoo, että alkuperämaalla on vahva merkitys lihan laatuun. Yli 80 prosenttia kuluttajista pitää tärkeänä, että tieto aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaasta olisi tarjoilupaikoissa saatavilla ilman, että sitä tarvitsee erikseen kysyä.