Heinäkuussa järjestettävässä Naton huippukokouksessa Vilnassa on määrä sopia lisäpanostuksista Baltian puolustukseen. Puolustussuunnitelmien tekniset yksityiskohdat ovat Liettuan ulkoministerin Gabrielius Landsbergisin mukaan jo valmiina, mutta niistä on vielä saavutettava poliittinen yhteisymmärrys Nato-maiden välillä.
– Paperilla tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta olennaisinta on suunnitelmien täytäntöönpano. Valitettavasti on ollut jo pitkään nähtävissä, että Venäjän uhan ymmärtämisessä on ammottava kuilu Baltian maiden ja Länsi-Euroopan välillä, Landsbergis sanoo ranskalaislehti L’Expressille antamassaan haastattelussa.
– Meillä Baltiassa uhka on lähellä ja täysin todellinen. Vertaan sitä usein kysymykseen ilmastonmuutoksesta eteläisten maiden kannalta. Ne kärsivät joka vuosi kuivuudesta ja vesipulasta, mikä vaikuttaa ruoan saatavuuteen. Niille ilmastonmuutos on hyvin konkreettista todellisuutta, kun taas pohjoisessa ilmastonmuutoskysymys on yksi monista politiikan teemoista. Venäjän uhka ei ole Baltian maille vain yksi poliittinen kysymys monien muiden joukossa, vaan tärkeysjärjestyksessä numero yksi, hän toteaa.
– Haluaisimme, että kaikki Euroopassa ymmärtäisivät vaaran ja että kaikki keinot otettaisiin käyttöön: enemmän sotilaita, enemmän ampumatarvikkeita – todellista puolustuskykyä kolmelle Baltian maalle.
Liettuassa on Landsbergisin mukaan lähdetty jo vuosien ajan siitä, että Venäjän muodostama uhka on merkittävä.
– Ette näe Vilnan kaduilla paniikissa olevia ihmisiä, mutta jos kysytte heiltä, mikä on heidän mielestään suurin uhka, he kaikki vastaavat: Venäjä, hän sanoo.
Venäjän armeija on hänen mukaansa tällä hetkellä sidottuna ”sotilaalliseen erikoisoperaatioonsa” Ukrainaa vastaan, mutta jo kahden tai kolmen vuoden kuluttua tilanne saattaa olla toinen.
– Kun kuulen Naton olevan ”vuoteen 2030 mennessä” valmis puolustamaan Liettuaa, olen hyvin huolissani. Vladimir Putin ei aio katsoa kalenteriaan ja sanoa: ”Hyvä on, annan teille aikaa vahvistaa puolustustanne vuoteen 2030 asti – me hyökkäämme vasta vuonna 2031”. Meidän on kyettävä puolustautumaan välittömästi. Meidän on oltava valmiina vastarintaan nyt ja oltava entistäkin vahvempia tulevaisuudessa, hän toteaa.
Landsbergis pitää olennaisena, että Ukraina saa palautettua kaikki Venäjän miehittämät alueet hallintaansa Krimin niemimaa mukaan lukien.
– Uskon, että jos Putin voi väittää saavuttaneensa jonkinlaisen voiton pitämällä Krimin ja ”puolustamalla” sen asukkaita, hän ei tyydy siihen. Säilyttääkseen monin tavoin hyvin hauraan ”imperiuminsa”, hän tarvitsee voittoja. Ja hän tarvitsee niitä tulevaisuudessa lisää. Siksi Baltian maat ovat niin huolissaan.