Ajatuspaja Liberan tuoreen raportin mielestä Suomen työmarkkinat pitäisi hajauttaa ja tuoda markkinatalouden piiriin. Muussa tapauksessa Suomen kohtalona on sopeutua tulevaisuudessakin muutokseen aina vain työttömyyden kautta.
Raportin kirjoittajien Jouko Marttilan ja Heikki Pursiaisen mielestä ongelmien keskeinen lähde on työmarkkinajärjestöjen liiallinen valta niin työmarkkinoita suoraan koskevassa kuin muussakin päätöksenteossa.
Liberan raportissa kiinnitetään huomio erityisesti Elinkeinoelämän keskusliittoon. Raportissa pidetään työnantajaliittoja samanlaisena esteenä uudistuksille kuin ay-liikettäkin.
EK on raportin mukaan jopa ay-liikettä enemmän kolmikantaan, keskitettyyn tulopolitiikkaan ja yleissitoviin työehtosopimuksiin perustuvan järjestelmän tuote. Ammattiyhdistyksiä esiintyy kaikkialla maailmassa, mutta EK:n ja sen jäsenliittojen kaltaisia, koko toimialan puolesta neuvottelevia järjestöjä ei muissa järjestelmissä ole.
Raportissa arvioidaan tehtyjen haastattelujen perusteella, että EK on kriisissä. Se on varjo entisestä mahtavuudestaan. Yritysjohtajista ja yrittäjistä monet kokevat, että EK ei aja heidän asiaansa.
Menestyneimmät ja nuorimmat yritysjohtajat eivät raportin mukaan enää ole edes kiinnostuneita toimimaan EK:n johdossa. Monet näkevät sen pelkällä olemassaolollaan pönkittävän nykyistä, huonosti toimivaa työmarkkinajärjestelmää.
Lisäksi useat haastateltavat toivoivat, että EK:n toiminta työmarkkinaosapuolena loppuisi, kuten Ruotsissa vastaavasti tapahtui 90-luvulla. Raportin mukaan tämä nähtiin haastatteluissa välttämättömänä avauksena työmarkkinoiden uudistamiselle ja hajauttamiselle.
”EK on monella tavalla osa julkista sektoria”
Liberan raportin mukaan päätöksenteko suomalaisilla työmarkkinoilla on liian keskittynyttä. Keskeisiä syitä tähän on kolmikantainen päätöksenteko.
Kaikki pakotetaan noudattamaan keskitetysti käytyjen neuvottelujen tuloksia yleissitovien työehtosopimusten avulla, eikä markkinamekanismi sopeuta palkkoja yksilöiden, yritysten tai alueiden välisten erojen mukaan.
Ongelmaa pahentaa raportin mukaan se, että kaikki eturyhmät eivät ole edustettuina työmarkkinajärjestöissä. Suomen talouden kannalta tärkeässä asemassa olisivat vielä syntymättömät yritykset, mutta niitä ei korporatistisessa järjestelmässä edusta kukaan.
Lisäksi työmarkkinajärjestöjen vaikutusvalta ulottuu työmarkkinoiden ulkopuolelle. Kolmikantainen päätöksenteko antaa EK:lle myös mahdollisuuden vaikuttaa suoraan poliittiseen päätöksentekoon.
Valtio ja EK ovat kietoutuneet yhteen lisäksi valtionyhtiöiden kautta. Liberan mielestä ei ole täysin päätöntä väittää, että EK on itse asiassa monella tavalla osa julkista sektoria.
Liberan raportissa tehdään se johtopäätös, että työmarkkinoiden hajauttamiseksi työehtosopimusten yleissitovuudesta on luovuttava ja EK:n rooli työmarkkinaosapuolena on lopetettava.
Tärkeä ensimmäinen askel olisi työeläkeyhtiöiden hallinnossa siirtää omistajavalvonta työmarkkinajärjestöiltä kunkin keskinäisen yhtiön omistajille eli vakuutuksenottajille ja vakuutetuille.
Lue myös:
Liberan raportti: Edelleen umpikujassa – aika on ajanut työmarkkinajärjestöjenkin ohi
EK ei tee enää keskitettyjä tupo-sopimuksia ensi huhtikuun jälkeen
SAK:n Lyly: EK heikentää työmarkkinapolitiikan ja talouden yhteensovittamista
