– Vaikuttaa, että Sipilän hallituksen keskeisin tavoite on purkaa hyvinvointivaltio ja siirtää julkisten peruspalveluiden rippeet yksityisten yritysten hoidettavaksi – mitä nopeammin sen parempi, Li Andersson arvostelee.
Helsingin Sanomat kertoi sunnuntaina aikeista ulkoistaa työ- ja elinkeinotoimistojen työnvälityspalvelut maakuntauudistuksen yhteydessä.
Vuoden 2019 alusta alkaen maakunta ostaisi työvoimapalvelut kilpailluilta markkinoilta. Mikäli tarjontaa ei löytyisi, voisi maakunta tuottaa palvelut itse, mutta tällöinkin tarkoitusta varten olisi perustettava erillinen, markkinaehtoisesti toimiva yritys.
Juha Sipilän (kesk.) hallitus on Anderssonin mukaan vaikeuttanut työvoimatoimistojen toimintaa koko kautensa ajan. Niiden tehtäviä on lisätty ja toimintaresursseja leikattu rajusti. Tämä on näkynyt palveluiden saatavuudessa ja laadussa.
– Esimerkiksi Ruotsissa, jossa työttömiä on suunnilleen yhtä paljon kuin Suomessa, työvoimapalveluissa työskentelee kuusi kertaa enemmän ihmisiä, Andersson huomauttaa tiedotteessaan.
Vasemmistoliitto on toistuvasti vaatinut työvoimatoimistojen resurssien turvaamista.
– Sanktioiden lisäämisen ja yksityistämisen sijaan työvoimapalveluita tulee kehittää niin, että kaikille halukkaille on tarjolla henkilökohtaista palvelua ja palkkatukeen varataan riittävät määrärahat.
Pakkoyksityistämistä perustellaan sillä, että se tuo työnvälitykseen lisäarvoa ja vaikuttavuutta. Anderssonin mukaan väitteen tueksi ei kuitenkaan ole esitetty minkäänlaisia tutkimuksia.
– On pöyristyttävää, että hallituksen puolelta on väitetty TE-toimistojen olevan tehottomia tilanteessa, jossa niiden voimavarat ovat täysin riittämättömät suhteessa työmäärään. Päinvastoin ainoastaan työvoimatoimistoissa työskentelevien ihmisten ammattitaidon ja venymiskyvyn ansiosta tilanne ei ole paljon nykyistäkin huonompi.
Andersson huomauttaa, että mikäli uudistus menee läpi, joutuu moni te-keskusten nykyinen työntekijä itse turvautumaan yksityistettyihin työnvälityspalveluihin.
Vasemmistoliitto on arvostellut myös sote-uudistusta siitä, että palveluiden parantamisen sijaan sen keskeisin tavoite näyttää olevan julkisten hyvinvointipalveluiden yksityistäminen. Esimerkiksi terveyspalveluissa yksityistäminen on jo näkynyt monikansallisten, verovälttelystä narahtaneiden jättiyritysten roolin kasvamisena sekä kohu-uutisina potilaiden laiminlyönnistä.
Työvoimapalveluiden pakkoyhtiöittäminen on Anderssonin mukaan osa samaa kehityskulkua.
– Veronmaksajien rahoilla paisutetaan yksityisten firmojen voittoja. Julkinen sektori kantaa riskit, hyödyt valuvat yhtiöiden osakkeenomistajille ja sairaista ja työttömistä tehdään yritysten rahastusautomaatteja.