Alueiden eriytyminen näkyy opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan koulujen arjessa. Siihen pitää hänen mielestään puuttua vahvistamalla lähipäiväkoti- ja lähikouluperiaatetta. Lisäksi tarvitaan positiivisen erityiskohtelun rahoitusmallien laajentamista ja vakiinnuttamista.
– Lupaus siitä, että kenestä tahansa voi tulla mitä vain, on yksi tärkeimmistä lupauksista, jonka suomalainen hyvinvointivaltio voi antaa nuorimmille jäsenilleen. Nyt on aika lunastaa tämä lupauksemme heille, Andersson kirjoittaa Helsingin Sanomien mielipidepalstalla.
Hän muistuttaa, että nyt käynnistetään ohjelmat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja tasa-arvon kehittämiseksi. Varhaiskasvatuksen laatu- ja kehittämisohjelmaan sovittiin nyt 125 miljoonan euron panostuksista vuosille 2020–2023. Perusopetuksen laatu- ja kehittämisohjelmaan investoidaan tulevina kolmena vuonna yhteensä 180 miljoonaa euroa.
– Ensi vuonna hallitus palauttaa subjektiivisen oikeuden varhaiskasvatukseen ja pienentää yli kolmevuotiaiden ryhmäkokoja. Lisäksi laajennamme viisivuotiaiden maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluja ja pilotoimme kaksivuotista esiopetusta, Andersson kertoo.
– Tavoitteenamme on myös vahvistaa lapsen perustaitojen oppimista tekemällä esiopetuksesta ja perusopetuksen kahdesta ensimmäisestä vuosiluokasta nykyistä yhtenäisemmän kokonaisuuden, jolloin oppilas voisi edetä opinnoissa eteenpäin joustavasti silloin, kun perustaidot ovat riittävän hyvin hallussa.
Keskeistä tasa-arvon edistämisessä on Andersson mukaan myös lasten ja nuorten hyvinvointi.
– Hallitus tulee erityisesti vahvistamaan matalan kynnyksen tukipalveluita varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteydessä. Vahvistamme oppilas- ja opiskelijahuollon palveluita kaikilla koulutusasteilla, hän lupaa.