Li Andersson ja Antti Häkkänen ottivat yhteen: ”Me haluamme ihmiset töihin”

Vasemmistoliiton ja kokoomuksen työllisyystoimet poikkeavat toisistaan.
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen eduskuntapuolueiden puheenjohtajatentissä Suomi Areenassa Helsingissä. LEHTIKUVA / MIKKO STIG
Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen eduskuntapuolueiden puheenjohtajatentissä Suomi Areenassa Helsingissä. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson äityivät napakkaan väittelyyn talouspolitiikan peruslinjasta Suomi-Areenan puheenjohtajatentissä.

Hallitukselta tivatiiin, koska se aikoo päättää työllisyyttä vahvistavista toimenpiteistä. Niitä odotellaan budjettiriihessä. Kehysriihessä niihin sitouduttiin, mutta päätökset laitettiin valmisteluun.

Li Anderssonin mukaan vasemmistoliitto vastustaa erityisesti kokoomuksen kannattamia työllisyystoimia, koska hänen mukaansa ne tarkoittavat sosiaaliturvan leikkauksia. Vasemmistoliitto esimerkiksi vastustaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastusta, jota kokoomus on valmis harkitsemaan muiden toimien ohella.

Kokoomuksen Häkkänen myönsi, että puolueiden välillä on erilainen näkökulma siihen, millaista on oikeudenmukainen politiikka.

– Me haluamme, että ihminen pääsee työn syrjään kiinni ja voi näin hulolehtia itsestään ja lähimmäisistään. Näin toimitaan muissa pohjoismaissa, joissa sosiaaliturva on kannustavaa ja jossa hyvinvointiyhteiskunta on kyetty turvaamaan. Jos olette hyvinvointivaltion ystäviä, niin tehkää näitä toimia, Häkkänen kannusti.

Häkkäsen mukaan työttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa 10,5 miljardia.

– Tämä raha tarvitaan palveluihin, ihmisten parempaan ostovoimaan. Tämän takia tarvitaan työllisyyspäätöksiä, Häkkänen sanoi.

Li Anderssonin mukaan vasemmistoliitto on valmis tarkastelemaan kehysriihessä erilaisia työllisyyspäätöksiä, mutta ei sellaisia, jotka leikkaavat sosiaaliturvaa. Vasemmistoliitto olisi valmis uudistamaan esimerkiksi asevelvollisuutta työllisyyttä edistävään suuntaan. SDP taas uskoo, että koulutukseen satsaaminen kantaa pitkällä tähtäimellä.

Perussuomalaisten Jussi Halla-aho puolestaan ihmetteli, miten Suomessa voi olla niin vaikea priorisoida menoja, vaikka julkiset menot suhteessa bkt:hen ovat Suomessa eurooppalaisittain korkealla tasolla.

Mainos