Vasemmistoliiton puheenjohtajan, opetusministeri Li Anderssonin mielestä valtiontalouden kehysmenettelyä pitäisi uudistaa siten, että siinä huomioitaisiin myös verotuspäätökset. Hän sitouttaisi hallituspuolueet verojen kiristämiseen siten, että kehyksen ylittäville menolisäyksille pitäisi aina löytää rahoitusta vastaava summa veronkiristyksillä.
Nykyisessä mallissa kehyksiä kierretään Anderssonin mukaan korvaamalla menolisäykset veronkevennyksillä, joita hän pitää tehottomina.
– Tällä hallituskaudella on alennettu sähköveroa hankintatukien lisäämisen sijaan, keskusteltu tki-verovähennyksestä tki-menolisäysten sijaan, arpajaisveroa on alennettu Veikkauksen edunsaajien budjettikompensoinnin vähentämiseksi, on päätetty yli 60-vuotiaiden työtulovähennyksen korottamisesta ja niin edelleen, hän sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.
Kehysmenettely tarkoittaa, että kukin hallitus päättää kautensa alussa budjetin menokatosta. Tarkoitus on rajoittaa liiallista velkaantumista.
Anderssonin mukaan nimenomaan nykyisessä kehysmenettelyssä ilmenee se, että talouspäätöksiä ohjaa jatkuvasti ”perinteinen oikeistolainen halu” rajoittaa julkisia menoja ja keventää verotusta. Tulopuolesta ei Anderssonin mukaan yleensä sovita mitään.
– Tämä johtaa siihen, että julkista taloutta heikennetään veronkevennyksillä. Juha Sipilän (kesk) hallituskauden aikana tehtiin puolentoista miljardin edestä veronkevennyksiä. Siksi Petteri Orpokaan (kok) tehnyt ylijäämäisiä budjetteja lyhyeksi jääneen nousukauden aikana, hän sanoo.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja perustelee verotuksen kiristämistä sillä, että se vähentää tuloeroja sekä hillitsee noususuhdanteessa talouden ylikuumenemista. Puolue ei laskisi laskusuhdanteessakaan vastaavasti verotusta.
– Laskusuhdanteessa elvytystä saadaan tehokkaammin aikaiseksi julkisilla investoinneilla kuin veronkevennyksillä, Andersson perustelee.