Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Andersson nosti puolueensa eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kemissä esiin vanhustenhuollon tilan, johon puuttumiseksi hallitus on kirjaamassa 0,7 hoitajamitoituksen lakiin. Hän korosti, että samalla on löydettävä ratkaisut hoitajapulaan, jotta tavoitteeseen päästään.
– 0,7 hoitajamitoituksen saavuttaminen edellyttää hoitajapulaan vastaamista, muun muassa panostamalla ammatillisen koulutuksen koulutustarjontaan ja parantamalla työoloja. Tilanne vanhustenhuollossa on tällä hetkellä sen kaltainen, että monet koulutetut ammattilaiset vaihtavat alaa uupumuksen ja väsymyksen vuoksi, Andersson sanoi.
Uutiset sote-yhtiöiden irtisanomisista kuvaavat Anderssonin mukaan ongelmia, joita osakkeenomistajien ja potilaiden intressien yhteensovittaminen aiheuttaa hoivapalveluissa. Hän esitti huolen, että alan kasvu on tapahtunut paikoin potilaiden kustannuksella.
Andersson sanoi, että vanhanaikaisten vain työaikaan puuttuneiden kiky-sopimusten sijaan nyt tarvitaan työllisyystoimia, jotka luovat aidosti edellytyksiä työllisyyden kasvulle. Kepin tai edes porkkanan sijaan hänen mukaansa tarvitaan ennen kaikkea luottamusta ja yhteistyötä.
– Vanhanaikaisen pelolla ja kepillä johtamisen sijaan nyt tarvitaan yhteistyötä ja läpi yhteiskunnan ulottuvaa luottamusta, jotta saamme työllisyyden kasvuun. Me haluamme antaa jokaiselle suomalaiselle mahdollisuuden päivittää osaamistaan läpi työelämän, jotta teknologinen kehitys ei pääse ajamaan ohi osaamisesta kesken uran, Andersson sanoi.
Hän piti kiky-sopimuksen yhteiskunnalle aiheuttamaa laskua kohtuuttomana.
– Työnantajamaksujen siirtäminen työntekijöiden maksettavaksi, sekä kikyn yhteydessä tehdyt mittavat veronalennukset aiheuttivat valtavan laskun niin valtiolle kuin kunnille. STTK:n ekonomistit arvioivat, että sosiaalivakuutusmaksujen muutokset tuottavat jopa 6,5 miljardin hyödyn yrityksille vuosina 2017–2020, Andersson sanoi.
Koko kansan ilmastopolitiikkaa
Andersson vaati puheessaan, että ilmastokeskustelussa on siirryttävä eteenpäin vaaleja edeltäneestä kahtiajakautuneesta keskustelusta ja tahallisesta väärinymmärtämisestä. Hän perästi tehokkaita ilmastotoimia, jotka hyödyttävät niin maaseutua kuin kaupunkeja.
– Ilmastopolitiikassa on kyse siitä, että löydämme tehokkaat keinot kriisin ratkaisemiseksi, joihin enemmistö suomalaisista voi sitoutua, Andersson sanoi.
Hän listasi puheessaan keinoja kohden koko kansan ilmastopolitiikkaa.
– Tällä hallituksella on poikkeuksellinen mahdollisuus ulottaa ilmastopolitiikka kauralattevyöhykkeen ulkopuolelle, niin että aidosti tehdään koko kansan ilmastopolitiikkaa. Pienituloisille pitää mahdollistaa autojen konvertoiminen biokaasua käyttäviksi ja maantalousyrittäjiille mahdollistaa sen tuottaminen. Hiilinielujen kasvattamiseksi tarvitaan niin suomalaista metsänomistajaa kuin maanviljelijää, muuten siinä ei onnistuta, Andersson sanoi.