Vasemmistoliiton puheenjohtaja, opetusministeri Li Anderssonin mielestä elinkeinoelämälle ei tunnu riittävän mikään.
– Jokaisen hallituskauden aikana on tehty merkittäviä päätöksiä, jotka ovat siirtäneet esimerkiksi sosiaaliturvan kustannusvastuita yrityksiltä veronmaksajille ja palkansaajille, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.
Andersson mainitsee yritysten Kela-maksun poistamisen ja yhteisöveron alentamisen. Andersson mainitsee myös kilpailykykysopimukseen sisältyneen työajan pidennyksen sekä muutokset työnantajien ja työntekijöiden välisiin vastuisiin sosiaaliturvamaksujen osalta.
– Rahoitusvastuun siirtäminen työntekijöille tarjosi yrityksille lähes 2 miljardin vuosittaisen hyödyn. Samaan aikaan suurten pörssiyhtiöiden maksamien osinkojen määrä on kasvanut uusiin ennätyksiin, ministeri kirjoittaa.
– Elinkeinoelämän kannattaisi onnitella itseään erittäin onnistuneesta edunvalvonnasta, jonka kumulatiivinen vaikutus vuosien saatossa lasketaan kymmenissä miljardeissa euroissa.
Andersson kummeksuu Elinkeinoelämän keskusliiton suhtautumista hallituksen perhevapaauudistukseen. Elinkeinoelämä ei halua hänen mukaansa kasvattaa ansiosidonnaisten perhevapaiden pituutta.
– Ottaen huomioon, että hallitus toisensa jälkeen on huolehtinut elinkeinoelämän hyvinvoinnista miljardilahjoilla, tuntuu perin oudolta että Elinkeinoelämä reagoi niin voimakkaasti hallituksen pyrkimyksiin edistää sukupuolten tasa-arvoa työelämässä.
Käsittämättömänä Andersson pitää myös sitä, että kolmikantainen valmistelu samapalkkaisuusohjelmasta jouduttiin lopettamaan näkemyserojen takia.
– Työnantajapuolelle ei sopinut sellaiset tavoitteet kuten työn vaativuuden arviointi, palkka-avoimuuden lisääminen, työelämän segregaation purkaminen sekä työ- ja virkaehtosopimusten sukupuolivaikutusten arviointi, Andersson listaa.
– Kaikkien niiden päätösten jälkeen mitä Suomessa on tehty yritysten kilpailukyvyn hyväksi, on todella surullista ettei yhteisymmärrystä tahdo löytyä työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisestä.