Li Andersson kysyy torstaina jättämässään kirjallisessa kysymyksessä, mihin Maahanmuuttoviraston linjanmuutos yksintulleiden alaikäisten oleskelulupien myöntämisessä perustuu.
Julkisuudessa olleiden tietojen ja useiden asiantuntijoiden mukaan Maahanmuuttoviraston päätöskäytäntö yksin Suomeen saapuneiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden oleskelulupia koskien on merkittävästi muuttunut parin viime vuoden aikana.
Maahanmuuttovirasto on alkanut myöntää vain yhden vuoden mittaisia jatkolupia niille alaikäisille, joille on myönnetty oleskelulupa yksilöllisistä inhimillisistä syistä. Aikaisemmin jatkoluvat ovat yleisesti olleet 3–4 vuoden mittaisia.
– Maahanmuuttovirasto on siirtynyt käytäntöön, jossa se pidättäytyy myöntämästä pitkäkestoisia oleskelulupia ilman huoltajaa tulleille nuorille. Viranomainen odottaa, että nuoret täyttävät 18 vuotta, minkä jälkeen kielteinen päätös annetaan sillä perusteella, ettei nuorella ole viranomaisen mukaan enää yksilöllistä inhimillistä perustetta oleskelulle, Andersson sanoo.
Hänen mukaansa linjanmuutos ei perustu lainmuutoksiin.
– Useat nuorten turvapaikanhakijoiden kanssa toimivat asiantuntijat pitävät nykyistä käytäntöä perusteettomana ja lapsen edun vastaisena.
– Yksin Suomeen saapuneille turvapaikanhakijanuorille linjanmuutos aiheuttaa turvattomuutta, ahdistusta ja näköalattomuutta muutenkin vaikeassa elämäntilanteessa. Nuoret ovat usein oleskelleet Suomessa jo useamman vuoden ajan, minkä aikana heidän kotoutumiseensa on investoitu. Usean vuoden oleskelun aikana moni nuori on juurtunut suomalaiseen yhteiskuntaan, oppinut kielen, saanut opiskelupaikan ja luonut ystävyyssuhteita. Tällainen maahanmuuttopolitiikka ei ole vain epäinhimillistä vaan myös typerää onnistuneen kotoutumisen kannalta, Andersson sanoo.