Vuosisadan loppuun mennessä energian kulutus vähenee äskettäin julkaistun tutkimuksen mukaan 20-35 prosenttia. Leudontuvat talvet aiheuttavat kuitenkin riskejä energian jakelulle.
Ilmatieteen laitos, Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulu ja Tallinnan teknillinen yliopisto ovat selvittäneet tyypillisen eteläsuomalaisen pientalon tilojen ja ilmanvaihtoilman lämmitykseen tarvittavan energian määrää sekä asujalle koituvia suoria taloudellisia vaikutuksia.
Laskennan lähtötietoina tutkimuksessa käytettiin Ilmatieteen laitoksen tuottamaa sääaineistoa, joka kuvaa tyypillisiä sääoloja ajallisine vaihteluineen vuosien 2030, 2050 ja 2100 arvioidussa ilmastossa.
– Nämä tulevaisuuden sääaineistot muodostettiin yhdistämällä säähavaintotietoja ja ilmastomalliajojen tuloksia, selittää Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Kirsti Jylhä tiedotteessaan.
Lämmitysenergian tarve vähenee, jäähdytystarve lisääntyy
Tutkimuksen mukaan ilmaston muuttumisen johdosta lämmitysenergian kulutus pienenee noin 20–40 prosenttia vuoteen 2100 mennessä. Samaan aikaan jäähdytysenergian tarpeen arvioitiin kasvavan 40–80 prosenttia.
Kokonaisuudessaan rakennusten energiankulutus kuitenkin vähenee tulosten mukaan 20–35 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä.
Muutos näkyy pientaloasujan lompakossa. Lämmitysenergiatarpeen väheneminen johtaa Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden tekemien laskelmien mukaan 11-16 prosentin laskuun lämmityskustannuksissa. Jäähdytystarpeen lisääntyminen kasvattaa sähkölaskua 2-3 prosenttia, mikäli jäähdytykseen käytetään sähköä.
Talvet ovat jo leudontuneet
Suomen vuosikeskilämpötila on kohonnut 1,4 astetta vuosien 1900 ja 2014 välillä. Lämpenemistahti on lähes kaksinkertainen maapallon keskiarvoon verrattuna.
Etenkin talvet ovat Suomessa leudontuneet. Esimerkiksi joulukuiden lämpötila on 1850-luvulta tähän päivään noussut lähes viisi astetta, mikä näkyy Suomen säässä ja luonnossa.
– Muutoksen johdosta pientalojen lämmitykseen tarvittava energiamäärä on jo tähän mennessä vähentynyt kuusi prosenttia vuosikymmenessä. Ilmastonmuutos vaatii kuitenkin aktiivisia ja hyvin suunniteltuja sopeutumistoimia Suomessakin, esimerkiksi energiatehokkaiden ja passiivisten jäähdytyskeinojen kehittämistä, Kirsti Jylhä muistuttaa.