Tiedot käyvät ilmi lentokorvausyhtiö AirHelpin ylläpitämästä maailmanlaajuisesta tilastotietokannasta.
Viime vuonna yli 117[nbsp]000 Suomesta lähtevää lentomatkustajaa koki EC261-asetuksen mukaisiin vakiokorvauksiin oikeuttavia häiriöitä matkanteossa. Luku on lähes tuplaantunut edellisestä vuodesta. Vuonna 2017 hieman yli 60[nbsp]000 matkustajaa lukeutui lentokorvausten piiriin.
Suomalaisilta lentokentiltä lähteneiden lentojen täsmällisyys on heikentynyt: vuonna 2018 noin 78 prosenttia lennoista lähti ajallaan, kun edellisvuonna luku oli noin 82 prosenttia.
Vuonna 2018 Suomen lentokentiltä lähteneistä lennoista noin 1[nbsp]200 kappaletta – eli enemmän kuin milloinkaan aiemmin – tuli luetuksi EU:n EC261-korvausasetuksen piiriin. Nämä ovat lentoja, jotka on lentoyhtiön toiminnan takia peruttu tai ne ovat samasta syystä myöhästyneet vähintään kolme tuntia.
Silmiinpistävää viime vuoden tilastoissa on peruttujen lentojen osuus. Niitä oli noin 900, kun merkittävästi myöhästyneitä lentoja oli noin 300. Lyhyemmistä (15–179 minuuttia) myöhästymisistä kärsi yli 23[nbsp]500 lentoa, joiden viivästyminen ei kuitenkaan ollut tarpeeksi merkittävä, jotta niiden noin 2,7 miljoonaa matkustajaa olisivat olleet oikeutettuja vakiokorvauksiin.
Perutusta tai yli kolme tuntia myöhästyvästä lennosta voi EU-asetuksen mukaisesti saada 250–600 euron suuruisen matkustajakohtaisen vakiokorvauksen. Vuonna 2017 noin 2,1 miljoonaa matkustajaa 17[nbsp]600 lennolla joutui odottelemaan vähintään varttitunnin mutta alle kolmen tuntia.
Peruttujen ja merkittävästi myöhästyneiden lentojen lukumäärä kasvoi edellisvuosista huomattavasti, kuten alla olevasta taulukosta näkyy. Vuonna 2017 yhteensä 636 Suomesta lähtevää lentoa tuli luetuksi korvausasetuksen piiriin. Näistä yli 400 peruttiin ja noin 200 koki pahan viivästyksen. Vuonna 2016 EC261-lentoja oli 525, ja tuolloin korvauskelpoisuuden syynä peruutus oli vain hieman yleisempi kuin myöhästyminen.
Trendi on maailmanlaajuinen, sillä vuonna 2018 EC261-korvauksiin oikeutettujen lentomatkustajien määrä kipusi ensi kertaa yli kymmeneen miljoonaan. Yksi suurimmista syistä häiriölentojen määrän kasvulle oli viime vuonna nähdyt lentoyhtiöiden henkilökunnan lakkoilut.
AirHelpin Suomen-maajohtajan Aleksi Sepon mukaan lentomatkustajien määrän valtava kasvu on laittanut lentokenttien liikennöintikapasiteetin liian kovaan testiin.
– 2018 tullaan muistamaan vuotena, jolloin ilmailualan sietokyky venytettiin äärirajoilleen. Tuoreimmat mittaustuloksemme osoittavat, että lentoyhtiöillä on yhä paljon parantamisen varaa matkustajalain priorisoimisessa, hän sanoo.