Tieto ilmenee tutkimuksesta, joka toteutettiin suomalais-englantilaisena yhteistyönä talven 2016 influenssaepidemian aikana.
Tutkimus kuului EU-rahoitettuun tutkimuskokonaisuuteen (PANDHUB), jossa selvitettiin lentokenttien ja muiden isojen liikennekeskusten merkitystä vakavien infektioiden leviämisessä. Lisäksi tutkittiin mahdollisuuksia torjua tällaisia infektiouhkia. Tavoitteena on vahvistaa valmistautumista esimerkiksi seuraavaan influenssa A -viruksen aiheuttamaan pandemiaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n mukaan viruksia havaittiin kymmenessä prosentissa tutkituista näytteistä, joita otettiin muun muassa turvatarkastuksen muovilaatikoista, kaupan maksupäätteestä, porraskaiteista, passintarkastuksen tiskiltä, lasten leikkitilasta, ilmasta ja WC-pinnoilta.
Tavallisimmin viruksia löydettiin turvatarkastuksen muovilaatikoista. WC:n pinnoilta hengitystieviruksia ei löytynyt lainkaan.
Tavallisin viruslöydös oli nuhakuumetta aiheuttava rinovirus. Löydösten joukossa oli myös influenssa A -virus.
– Mikrobien esiintymistä lentokenttäympäristössä ei ole aiemmin tutkittu. Uudet löydökset auttavat valmiussuunnittelussa, kun varaudutaan vakavan infektiotaudin leviämiseen lentokentällä. Tutkimuksen tulokset antavat myös virikkeitä tekniselle kehitykselle, kun lentokentän tilojen rakenteita uudistetaan, kertoo THL:n erityisasiantuntija Niina Ikonen.
– Infektioiden torjunnassa on tärkeää pestä kädet ja yskiä joko kertakäyttönenäliinaan tai hihaan – ei käteen, Ikonen muistuttaa.
Havainnot tehtiin menetelmällä, jossa pinnoilta ja ilmasta tutkittiin virusten perintöainesta välittömästi lentoaseman ruuhkahuippujen jälkeen. Tällä menetelmällä saaduista tuloksista ei voi päätellä, että pinta- ja ilmanäytteistä havaitut virukset olivat eläviä ja voisivat aiheuttaa tautia. Runsas kokeellinen tutkimustieto kuitenkin osoittaa, että monet mikrobit säilyvät elävänä erilaisilla pinnoilla jopa vuorokausien ajan.