Yleisten asioiden neuvoston kokouksessa käsitellään Euroopan komission ehdotusta EU:n rahoituskehyksen 2014–2020 tarkistamiseksi. Lisäksi käsitellään Latvian puheenjohtajuuskauden työohjelmaa, tilannekatsausta terrorismin vastaisiin toimiin ja maaliskuun Eurooppa-neuvoston asialistaa.
Euroopan komissio on kertonut vetävänsä takaisin 80 lainsäädäntöaloitetta, jotka ovat jumiutuneet, vanhentuneet tai eivät muuten vastaa tarkoitustaan.
Komissio on nostanut EU-sääntelyn toimivuuden ja sääntelytaakan keventämisen poliittiseksi painopisteekseen. Se aikoo muun muassa arvioida paremmin suunnitteilla olevien säädösten vaikutuksia ja lisätä valmisteluun liittyviä julkisia kuulemisia.
– Järkevämpi ja kevyempi EU-sääntely on ollut Suomen kärkitavoitteita uudelle komissiolle. Olemme korostaneet, että EU:n pitää entistä vahvemmin huomioida uusien säädösten vaikutus työllisyyteen ja yrityksiin. On hienoa nähdä, että Junckerin komissio on ottanut asian tosissaan. Tekemistä toki riittää vielä, sanoo Toivakka ministeriön tiedotteessa.
Komissio kertoo käyneensä läpi 450 keskeneräistä ehdotusta, joista se ehdottaa 80:tä poisvedettäväksi tai uudelleentarkasteltavaksi. Suomi pitää tätä hyvänä ja käytännöllisenä askeleena kohti parempaa EU-sääntelyä.
– Jopa oleellisempaa kuin yksittäisten säädösehdotusten peruuttaminen on parantaa uusien ehdotusten valmistelua niin, että säädösten tarpeellisuus, toimivuus sekä vaikutus yrityksiin ja työllisyyteen arvioidaan entistä tiukemmalla kammalla. Yhteinen tavoitteemme on saada Euroopan talous ja työllisyys nousuun, Toivakka painottaa.