Tämä käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksesta Kuka seisoo leipäjonossa? Ruoka-apu 2010-luvun Suomessa. Tutkimuksen toimittivat VTM Maria Ohisalo ja professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta. Tutkimuksessa haastateltiin lähes 3500 leipäjonossa ollutta eri kaupungeissa.
Tutkimuksen mukaan ruokaa hakevat ihmiset ovat selkeästi muuta väestöä huono-osaisempia, luottavat vähemmän viranomaisiin ja muihin ihmisiin ja kokevat hyvinvointinsa heikommaksi.
Ruoka-avussa käyvät ovat pääasiassa eläkeläisiä (38 %) ja työttömiä tai lomautettuja (38 %).
Leipäjonoissa seisovat ovat myös muuta väestöä iäkkäämpiä, sillä lähes 70 prosenttia vastaajista on yli 46-vuotiaita.
He asuvat usein vuokralla (79 %) ja muuhun väestöön nähden useammin yhden aikuisen kotitalouksissa (60 %), he ovat harvemmin korkeakoulutettuja ja pääasiassa Suomen kansalaisia (87 %). Ruoka-avussa käy hieman enemmän naisia (52 %).
Suurin osa ruoka-avussa käyvistä ihmisistä saa jotain sosiaaliturvaetuutta. Tuet eivät kuitenkaan riitä kattamaan esimerkiksi korkeita asumisen menoja. Joka neljännelle ruokaa hakevalle jää kuussa korkeintaan sata euroa käytettäväksi pakollisten menojen jälkeen ja joka viidennelle ei jää mitään.
Vain joka kymmenes leipäjonossa käyvä ei saa lainkaan sosiaaliturvaetuuksia. Nämä ruoka-avun saajat ovat usein pienituloisia työssäkäyviä, joiden talous on vedetty tiukalle. Toisaalta ruoka-avussa näkyy myös sosiaaliturvan alikäyttö: tukia ei haeta tai saada, vaikka niihin olisi oikeutettu.
– Tiedämme nyt paremmin, miksi ihmiset päätyvät ruoka-apuun. Päättäjien on syytä ottaa tiedosta koppi ja järjestää kuntien palveluita niin, että ruoka-avussa käyviä autetaan pois ruoka-avun varasta. Ruokakassi auttaa nälkään, ei huono-osaisuuden syihin, painottaa tutkija Ohisalo.