Hallituksen kehysriihen jälkeen julkinen keskustelu on keskittynyt lähinnä lapsilisiin, vasemmistoliiton näyttävään hallituksesta lähtöön ja ministerisalkuista spekulointiin. Laajempi analyysi hallituksen toimista talouden suunnan kääntämiseksi on jäänyt julkisuudessa vähemmälle.
Pienen ja syrjäisen, raaka-ainevaroiltaan köyhän maan nousu korkean elintason maaksi on ollut seurausta pitkäjänteisestä työstä kansakunnan sivistyksen ja osaamistason parantamiseksi. Leikkausten kauhistelun lomassa on hyvä huomata että hallitus on kehysriihessä sovituilla päätöksillä jatkanut tätä hyväksi havaittua linjaa. Valtio myy tai uudelleen järjestelee omistustaan yhteensä noin 2 miljardin euron edestä vuosina 2014–2015 ja tästä potista tehdään uusia kasvupanostuksia kertaluontoisiin investointeihin yhteensä yli 600 miljoonaa euroa.
Vanha sanonta että kakku on leivottava ennen kuin sitä voidaan jakaa pitää edelleen kutinsa. Ainoa kestävä tapa saada taloutemme nousuun on saada työn tuottavuus uudelleen nousuun. Tuottavuutta mittaavat käyrät ovat polkeneet paikallaan liian pitkään. Samaan aikaan palkkakehitystä kuvaava käyrä on kiivennyt ylöspäin. Tässä kilpailukyvyn rapautumisessa piilee Suomen talouden perimmäinen ongelma.
Tuottavuuden nostamisessa maamme korkeakouluilla on avainrooli. Korkeatasoiseen tutkimukseen panostaminen maksaa itsensä takaisin uusina innovaatioina, vientiyrityksinä ja verotuloina. Siksi yliopistoille tehdään kaksi uutta valtion pääomituskierrosta, joissa yliopistojen keräämät yksityiset sijoitukset kolminkertaistetaan valtion toimesta.
Yliopistoindeksin jäädytys on toki sinänsä ikävä yksityiskohta, mutta on hyvä huomata että nyt tehdyillä päätöksillä yliopistoille luodaan kannustimia omaehtoiseen pääoman hankintaan yksityiseltä sektorilta. Lisäksi yliopistojen perusrahoituksesta siirretään rahoitusta kilpailtuihin Suomen Akatemian tutkimusrahoihin, siten että rahoitusvaltuuden lisäys on 50 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä tarkoittaa, että tutkimusrahoitus ohjautuu jatkossa kilpailun perusteella parhaiten lisäarvoa tuottavaan tutkimukseen.
Yliopistojen pääomittamiseen osallistuminen on myös yrityksille suuri mahdollisuus, koska yliopistot ja yritykset tarvitsevat toinen toisiaan. Laadukas tutkimus ja koulutus luovat perustan tuottoisalle yritystoiminnalle. Siksi kannustankin yrityksiä tarttumaan rohkeasti haasteeseen.
Hallitus on siis tehnyt välttämättömän menosopeutuksen lisäksi merkittäviä satsauksia uuden kasvun aikaansaamiseen, vaikka oppositiolta kysyttäessä mitkään panostukset eivät tietenkään ole riittäviä. Säästöjen vastustaminen ilman omia esityksiä siitä, miten saamme Suomeen uutta yritystoimintaa, on vain halpaa populismia ja suosion kalastelua. Uskon että suomalaiset ovat niin fiksua väkeä, että he näkevät sellaisen bluffin läpi. Pelkästään veroja korottamalla emme loisi Suomeen yhtään uutta työpaikkaa.
Petteri Orpo on kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja.