Hallitusneuvotteluiden vetäjä, keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän mukaan hallitusneuvotteluissa on nyt käsiteltävänä neljän miljardin euron edestä suoraan budjettiin tehtäviä leikkauksia.
Valtionlainamarkkinoiden näkökulmasta ainoastaan suorat budjettiin tehtävät leikkaukset voivat olla uskottavia, arvioi riippumaton ekonomisti Roger Wessman.
– Suomella on valmiuksia pitkällä tähtäimellä pitää julkista taloutta tasapainossa. Jotta se olisi uskottavaa, tarvitaan konkreettisia, selvästi toteutettavia päätöksiä
– Selvästi turvallisin vaihtoehto tältä osin on se, että on selkeitä menojen leikkauskohteita, Wessman sanoo Verkkouutisille.
Hän huomauttaa, että rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta sellaiset päätökset eivät ole niin uskottavia, jotka perustuvat rakenteellisista uudistuksista hiljalleen syntyviin vaikutuksiin.
Vaikka Wessman pitää suurempana haasteena Suomelle talouskasvun aikaansaamista kuin julkisen talouden alijäämää, hän huomauttaa, että rakenteellisilla uudistuksilla on tuskin saatavissa aikaan sellaisia säästöjä, jotka havaittaisiin tämän vaalikauden aikana. Siinä suhteessa Wessman on skeptinen hallitusneuvotteluissa esillä olleiden ”lyhyen tähtäimen rakenteellisten uudistusten” suhteen.
– Jos miettii positiivisia vaikutuksia, jota voitaisiin saada aikaiseksi, niitä saadaan kyllä varmasti odottaa pidempään, Wessman toteaa.
Hän kuitenkin arvioi, että uskottavalla talousohjelmalla hallituksella voi olla mahdolliset parantaa sijoittajien luottamusta Suomen talouteen.
– Vaikka toimilla ei varsinaisesti ehdi olla paljon vaikutusta, niin pelkästään vaikutus luottamukseen voi olla positiivinen, Wessman toteaa.
Pitkällä tähtäimellä talouskasvun edellytyksiä voisivat Wessmanin mukaan parantaa esimerkiksi sääntelyn keventäminen, työmarkkinoiden uudistukset ja veronalennukset.
– Vaikkakin sääntelyä puretaan ja veroja kevennetään, eivät nekään ole mitään ihmerohtoja, jotka yhtäkkiä saisivat yritystoiminnan vahvistumaan rajusti Suomessa, Wessman sanoo.
Hän muistuttaa, että verrattuna muihin euromaihin Suomessa ei ole tällä hetkellä julkisessa taloudessa hälyttävää paniikkia. Neljän miljardin euron säästöt jaettuna koko vaalikaudelle tarkoittaisivat noin puolen prosentin säästöjä suhteessa bruttokansantuotteeseen vuositasolla. Se jarruttaa tutkimusten valossa talouskasvua suunnilleen saman verran, puoli prosenttiyksikköä verrattuna tilanteeseen, jossa leikkauksia ei tehtäisi. Euroopan kriisimaissa kuitenkin toteutettiin suurimmillaan noin kahden prosentin leikkauksia suhteessa bkt:hen vuositasolla.
– Julkisen talouden puolella huolestuttavaa on suunta, että julkinen velka jatkuvasti kasvaa, mutta eihän nämä luvut eurooppalaisessa mittakaavassa ole sellaisia, että ne olisivat hälyttäviä ja siitä syystä ei korkomarkkinoilla mitään suuria huolia ole ollutkaan Suomen tilanteesta, Wessman toteaa.