Korkealla voimalan konehuoneessa syttyneen palon sammuttaminen pelastuslaitoksen menetelmillä oli käytännössä mahdotonta. Kiinteitä sammutusjärjestelmiä ei ollut.
Voimalaitoksen vikatilanteissa, kuten tulipaloissa, merkittävä ongelma useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa tapauksissa on ollut suurien lapojen irtoaminen ja lentäminen satojen metrien päähän voimalasta. Tästä aiheutuu vaaraa esimerkiksi lähellä olevalle asutukselle, teollisuudelle, tieliikenteelle ja pelastustoiminnalle.
– Lentävien kappaleiden vuoksi sammuttaminen, alueen evakuointi ja mahdollisten maastopalojen sammuttaminen muuttuu hankalaksi, Onnettomuustutkintakeskus toteaa.
Vuonna 2014 alkoi tuulivoimala pyöriä liian nopeasti Porin Reposaaressa. Lapojen kappaleita lensi maantielle, joka oli ehditty sulkea. Tulipaloja puolestaan on tapahtunut ainakin Uudessakaupungissa vuonna 2004 ja Virossa vuonna 2015. Lehtitietojen mukaan Virossa lensi palavaa materiaalia 400 metrin päähän ja maastoa syttyi palamaan.
Haminassa palaneen tuulivoimalan läheisyydessä, alle 300 metrin päässä, on teollisuutta ja palavien nesteiden säiliöitä. Tällä kertaa tuulivoimala saatiin tiettyjen vaikeuksien jälkeen pysäytettyä, jonka ansiosta lapoja putosi maahan vasta palon jo sammuttua.
Onnettomuustutkintakeskus ei käynnistä Haminan tulipalosta tutkintaa, mutta nostaa esille huolen tuulivoimaloiden turvallisuudesta.
Ympäristöministeriön ja muiden alan toimijoiden tulisi yhdessä määrittää periaatteet, joiden mukaan varmistetaan riittävä olemassa olevien ja uusien tuulivoimaloiden turvallisuustaso.
– Sammutusjärjestelmät ja selkeät varoetäisyydet olisivat tarpeen, Onnettomuustutkintakeskus toteaa.