SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly kertoo Helsingin Sanomille, että ay-liike on valmis ”kylmään ja kovaan edunvalvontaa”, jotta Suomen työmarkkinoille ei muodostu tulevaisuudessa kahden kerroksen työväkeä.
Hän tarkoittaa tällä kierrettä, jossa kaksi yritystä laskee kilpaa palkkoja sellaisessa tilanteessa, jossa palkkoja laskeva yritys saa aina vuorollaan asiakkaat.
Lyly toteaa, että mikäli yritys voisi kilpailla alentamalla jatkuvasti palkkoja, sen ei tarvitsisi enää huolehtia tuottavuudesta samalla tavalla.
– Palkanmaksuvara ja hyvinvointi perustuvat lopulta tuottavuuden nousuun, hän muistuttaa.
Lylyn mukaan työmarkkinajärjestöillä oli monta syytä suostua parjattuun kilpailukykysopimukseen. Hänen mukaansa vaihtoehto oli huonompi, ja taloushuolet nousivat suurimmaksi syyksi.
– Toinen tie olisi ollut se, että olisi ehkä tullut 1,5 miljardin euron lisäleikkaukset ja työehtojen heikennyksiä olisi alettu ohjailla lainsäädännöllä, mikä olisi kohdistunut epäreilummin eri aloihin, hän sanoo haastattelussa.
Lylyn mukaan olennaista syntyneessä sopimuksessa on se, että työehtoja voidaan tulevaisuudessa ehkä vielä korjata. Nyt niitä ei nimittäin määritellä lailla, vaan ”omissa käsissä” pysyneillä sopimuksilla.
Lyly kommentoi haastattelussa myös Ruotsin työmarkkinamallia, jonka perään Suomessakin on silloin tällöin haikailtu. Lylyn mukaan Suomessa usein unohdetaan, että vaikkei Ruotsissa ole yleissitovuutta, hakee ay-liike yritykset usein sopimusten piiriin.
Lyly muistuttaa, että mikäli Suomessa otettaisiin käyttöön vastaava malli kuin Ruotsissa, tulisi työpaikkojen neuvottelujärjestelmäkin muuttaa kokonaan Ruotsin mallin mukaiseksi.
– Silloin palkansaajapuoli saisi tulkintaoikeuden tiettyjen palkkamääräysten osalta ja myötämäärämisoikeuden. Nämä muuttaisivat kaiken. Jos näihin oltaisiin valmiita, niin palkansaajapuoli voisi varmaan miettiä tätäkin, hän pohtii HS:lle.