SDP:n kansanedustaja Lauri Ihalaisen mukaan resurssiviisas yhteiskunta käyttää luonnonvaroja säästeliäästi eikä talouskasvua voi ripustaa luonnonvarojen tuhlailuun. Hän huomauttaa, että raaka-aineiden tarve tulee tulevaisuudessa kasvamaan.
– Kuluttajatuotteista ja niiden materiaaleista heitetään pois valtaosa. Keskimäärin materiaalia käytetään EU-kaupassa vain kerran. 10-15 prosenttia rakennusmateriaaleista menee jätteeksi. Autojen keskimääräinen käyttöaste on vain kahdeksan prosenttia ja 31 prosenttia ruuasta menee hukkaan. Suomessa se tarkoittaa noin 300 miljoonaa kiloa vuodessa, Ihalainen sanoo.
Kierto- ja jakamistalous on tulevaisuuden kestävän kasvun tärkeitä lähteitä. Kiertotaloudessa on Suomessa noin 2-3 miljardin euron mahdollisuudet vuoteen 2030 mennessä. Samaan vuoteen mennessä kiertotalous voi arvioiden mukaan hyvin toimiessaan tuoda yli 70 000 uutta työpaikkaa.
– Koen, että kierto- ja jakamistalous ovat toisiaan tukevia ekologisesti kestävän kasvun lähteitä. Ne edellyttävät uusia digitaalisia alustatalouden kohtaamispaikkoja kierto- ja jakamistalouden innovaatioille. Se puolestaan edellyttää isojen ja pienten yritysten kumppanuutta sekä verkottumista, Ihalainen toteaa.
Hänen mukaansa Sitran myötävaikutuksella ja laajalla valmistelupohjalla valmistuvat kiertotalouden tiekartta ja konkreettiset tavoitteet antavat Suomelle eväät nousta kiertotalouden kärkimaaksi Euroopassa.
Ihalaisen mielestä Suomen on oltava poikkeuksellisen aloitteellinen EU:n kierto- ja jakamistaloushankkeissa.
Ihalaisen mukaan kierto- ja jakamistalouden olisi läpäistävä koko elinkeinopolitiikka. Myös julkisilla investoinneilla ja hankinnoilla voidaan tukea kierto- ja jakamistalouden tavoitteita.
– Hallituksen tulisi budjettiriihessä lisätä aiottua enemmän rahoitusta kierto- ja jakamistalouden edistämiseen. Suomen tulee kehittää meille tärkeät kiertotalouden vahvuudet ja kasvualueet globaalissa työnjaossa, hän sanoo.
Ihalaisen mielestä kuntien ja maakuntien tulee laatia elinkeino- ja kasvuohjelmiinsa myös kierto- ja jakamistaloustavoitteet. Niin ikään kaikissa yrityksissä ja työyhteisöissä tulisi laatia kierto- ja jakamistalouden arkitavoitteet osana yritysten strategioita.
– Suomessa on noin 250 kierrätyskeskusta. Voitaisiinko kierrätyskeskuksien toimintaa kehittää ja laajentaa huoltoon, korjaamiseen ja uudelleen valmistamiseen – eli sinne tuotujen tuotteiden jalostusarvon nostamiseen. Näin kierrätyskeskuksista kehitettäisiin kierto- ja jakamistalouskeskuksia, Ihalainen esittää.