Suomea ja Latviaa yhdistävät Latvian Helsingin-suurlähettilään Dace Treija-Masīn mielestä lukemattomat myönteiset asiat, mutta valitettavasti myös radikaalisti heikentynyt turvallisuustilanne ja siihen liittyvät haasteet.
– Naapurinamme on vihamielinen Venäjä, jonka kanssa te joudutte jakamaan yli 1300 kilometrin mittaisen rajan. Meillä on ikävä kyllä myös toinen vihamielinen naapuri – Valko-Venäjä, suurlähettiläs sanoo Verkkouutisille antamassaan haastattelussa vain muutama tunti sen jälkeen, kun Puola oli ampunut alas useita ilmatilaansa tunkeutuneita venäläisiä drooneja.
Latvian linja Venäjän röyhkeisiin toimiin oli jo haastatteluhetkeen mennessä selvä.
– Presidenttimme, pääministerimme ja korkein sotilasjohtomme ovat ilmaisseet ehdottoman tukemme Puolalle, tuominneet ilmatilan loukkauksen ja alleviivanneet, että kyse ei ollut mistään viattomasta harhautumisesta, vaikka Kreml muuta väittäisi, hän toteaa.
– Tämäkin eskalaatio osoittaa, että Venäjän aggressio ei rajoitu vain Ukrainaan, vaan vaikuttaa myös naapurimaihin – ja myös maihin, jotka sijaitsevat fyysisesti kauempana Ukrainasta. Lopulta se heijastuu meihin kaikkiin Euroopassa, hän huomauttaa.
Latviaan on kohdistunut laajamittaista välineellistettyä maahanmuuttoa Valko-Venäjältä.
– Se tulee ja menee aaltoina. Ilmiö alkoi vuonna 2021, sitten määrät laskivat. Nyt ne ovat taas nousussa. Puhutaan jälleen sadoista ihmisistä päivässä, ja meidän on syytä tiedostaa, että ilmiö on pitkäkestoinen. Välineellistetty maahanmuutto on meille jatkuva uhka. Olemme kiitollisia Suomen rajavartiolaitokselle, joka on lähettänyt osaston tueksemme, hän toteaa.
Latviassa Suomen ja Ruotsin päätös luopua sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan ja hakeutua läntisen puolustusliiton Naton jäseniksi otettiin suurlähettiläs Treija-Masīn mukaan vastaan jopa riemumielin.
– Se oli Latviassa todella suuri ilonaihe. Ratifioimme jäsenyytenne heti ensimmäisten joukossa, hän kertoo.
– Kun olemme yhdessä osa Natoa – jäseniä samassa klubissa – suhteemme ovat paljon aiempaa tiiviimmät ja läheisemmät aivan päivittäiselläkin tasolla. Voimme myös koordinoida kantojamme yhä useammissa kysymyksissä. Yhteistyö on kasvanut valtavasti, hän sanoo.
Yleisen asevelvollisuuden äskettäin palauttanut Latvia on hänen mukaansa oppinut paljon Suomen vuosikymmenten saatossa kouliintuneesta asevelvollisuusjärjestelmästä. Latvia on puolestaan neuvonut Suomen viranomaisia monenlaisissa Nato-jäsenyyden käytännön asioissa, kuten asiakirja- ja tilaturvallisuuteen liittyvissä toimissa.
Yhteistyötä monella saralla
Suomen ja Latvian nopeasti edenneen puolustusteollisen yhteistyön suurlähettiläs Treija-Masīn nostaa empimättä yhdeksi suosikkiaiheistaan.
– Latvia teki mielestäni viisaasti liittyessään suomalaisyhtiö Patrian aloitteesta käynnistettyyn monikansalliseen CAVS (Common Armoured Vehicle System) -panssariajoneuvohankkeeseen, jossa ovat mukana myös Ruotsi, Tanska, Saksa ja nyt Britanniakin, hän sanoo.
Hanke luo hänen mielestään merkittävää lisäarvoa jo itsessään, mutta edustaa myös tärkeää askelta toimijoiden keskinäisen luottamuksen vahvistamisessa.
– Toivon olevani oikeassa siinä, että suomalaisten ja latvialaisten viranomaisten ja yritysten välille on syntynyt keskinäinen luottamus tämän hankkeen myötä. Meille on toki arvokasta myös se, että osa ajoneuvoista valmistetaan Latviassa. Se vahvistaa talouttamme, hän toteaa.
Odotuksia kohdistuu hänen mukaansa myös esimerkiksi monikansalliseen yhteistyöhön eurooppalaisten asevoimien kipeästi kaipaaman ampumatarviketuotannon kiihdyttämiseksi sekä taistelukentällä yhä ratkaisevampaa roolia näyttelevien droonien tuotekehitykseen ja massatuotantoon.
Lähes 30 CAVS-hankkeen puitteissa valmistettua ajoneuvoa on hänen mukaansa jo luovutettu Ukrainalle.
– On kaikenlaisia tilastoja, mutta minulla on se käsitys, että Baltian maat ja Pohjoismaat ovat Ukrainan suurimpia tukijoita voimavaroihinsa nähden. Latvia osoittaa Ukrainan tukemiseen tänä vuonna 0,25 prosenttia bkt:staan, samoin vuonna 2026. Uskon, että tästä päätetään pitää kiinni myös jatkossa, hän kertoo.
Latvia on ollut alusta alkaen mukana Britannian johtamassa monikansallisessa JEF- puolustusyhteistyössä (Joint Expeditionary Force), jonka roolia on ajoittain kyseenalaistettu Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon. Mukana ovat Latvian, Britannian ja Suomen lisäksi Alankomaat, Islanti, Viro, Liettua, Norja, Tanska ja Ruotsi.
Suurlähettiläs esittää kolme perustelua sille, miksi JEFiä yhä tarvitaan.
– JEF on ensinnäkin valmis vastaamaan turvallisuuteemme kohdistuviin hybridiuhkiin ja reagoimaan ripeästi jo ennen kuin Naton artiklaa 5 on aktivoitu, hän sanoo.
– Toiseksi JEF on hyvä alusta harjoituksille, valmiuksien hiomiselle sekä alueelliselle yhteistyölle ja koordinoinnille. Kolmanneksi JEF on sopinut tehostetusta puolustusyhteistyöstä Ukrainan kanssa. Kyse ei ole vain siitä, mitä me voimme opettaa Ukrainalle, vaan myös siitä, mitä Ukraina voi opettaa meille. Se hyödyttää molempia osapuolia, hän toteaa.
”Jääkärien perintö koskettaa”
Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb vierailevat Latviassa 16.–17. syyskuuta.
Kyseessä on virallinen valtiovierailu, joka on ylimmän valtiojohdon keskinäisen vierailuvaihdon tasoista seremoniallisin ja arvokkain.
– Suomen presidentti saa erittäin lämpimän vastaanoton kaikilla tasoilla. Latviassa suhtaudutaan Suomeen tietyllä ihailulla. Kaikki tuntevat sitkeän taistelunne itsenäisyytenne turvaamiseksi, mutta myös Muumit, suomalaisen muotoilun ja koulutusjärjestelmän. Vallitsevissa oloissa myös kokonaismaanpuolustuksenne ja koko yhteiskunnan läpäisevä varautumisenne kiinnostavat, hän sanoo.
– Mielestäni kyse ei ole vain jostain abstraktista asiasta, sillä valtioiden väliset suhteethan rakentuvat aina viime kädessä yksittäisen ihmisten toimesta. Kaikkea poliittista koordinointia, kaikkea sotilaallista yhteistyötä tekevät yksilöt, hän toteaa.
Sama pätee myös kansainvälisiin urheilutapahtumiin, kuten koripallon EM-turnaukseen.
– Me hävisimme Liettualle, ja se oli hetkellisesti aikamoinen draama. Sitten saimme takaisin positiiviset tunteemme katsomalla Suomen Serbia-ottelua, joka tasapainotti kaiken. Ystäväni ovat kertoneet ihmisten vaellelleen ympäri Riikaa huutaen: ”Suomi!”
Suomen presidenttiparin valtiovierailun toinen päivä suuntautuu Liepājaan – noin 200 kilometriä Riiasta länteen. Moni suomalainen tuntenee rannikkokaupungin paremmin saksalaisella nimellään Libau, joka liittyy erottamattomasti jääkäriliikkeen historiaan.
– Me latvialaiset olemme erittäin iloisia siitä, että Liepājalla on niin keskeinen sija jääkärienne vaiheissa. Vahva historiallinen yhteys on syy siihen, miksi presidentti Stubb siellä nyt vierailee. Juuri Liepājassahan vihittiin edelleenkin käytössä oleva jääkärilippu, ja jääkärinne vannoivat uskollisuutta itsenäisen Suomen lailliselle hallitukselle, suurlähettiläs sanoo.
– Suomalaisten jääkärien perintö koskettaa sydämiämme, sillä tiedämme heidän taistelleen ensin maanne vapauden ja itsenäisyyden puolesta ja osallistuneen myöhemmin puna-armeijan hyökkäyksen torjumiseen talvisodassa. Heidän rohkeutensa ja isänmaallisuutensa puhuttelevat jokaista latvialaista vielä tänäkin päivänä, hän kiteyttää.