Vallitsevaa geopoliittista todellisuutta Euroopassa leimaa Latvian presidentin Edgars Rinkēvičsin mukaan se, että Ukraina jatkaa menestyksellistä puolustustaisteluaan yhä aggressiivisemmaksi muuttunutta ja entistäkin voitonvarmempaa Venäjää vastaan.
Naton jäsenmaiden piirissä ymmärretään hänen mukaansa hyvin, että puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta on tässä tilanteessa lisättävä merkittävästi. Kesäkuun lopulla järjestettävältä puolustusliiton huippukokoukselta Haagissa hän odottaa sitoutumista vähintään viiden prosentin bkt-tasoon. Samalla liittokunnan olisi kyettävä osoittamaan olevansa yhtenäisempi ja vahvempi kuin koskaan ennen historiansa aikana.
Rinkēvičs ei epäröi liputtaa puolustusmenojen kasvattamisen puolesta, vaikka tietää asian olevan omassa maassaankin vaikea.
– Meillä on lukuisia kiireellisiä haasteita, jotka liittyvät muun muassa väestörakenteeseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan. Maan johto kuitenkin ymmärtää, että puolustusmenojen nostaminen viiden prosentin tasolle ja sovittujen valmiustavoitteiden saavuttaminen jo ensi vuonna on keskeinen prioriteetti, hän sanoi Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen isännöimässä konferenssissa Riiassa.
Asetelmaa ei hänen mukaansa ainakaan helpota se, että Venäjä on kiihdyttänyt laaja-alaista hybridisotaansa länttä vastaan. Esimerkkeinä hän mainitsee kriittiseen vedenalaiseen infrastruktuuriin kohdistetut sabotaasi-iskut, välineellistetyn muuttoliikkeen, disinformaatiokampanjat ja vihamielisen vaalivaikuttamisen.
– Erittäin tärkeä asia, joka ei koske vain Naton huippukokousta Haagissa, vaan länttä yleisemminkin, on se, miten tuemme Ukrainaa ja pidämme Washingtonin huippukokouksessa annetut lupaukset ampumatarviketoimituksista ja droonisodankäynnin kehittämisestä, hän totesi.
Vaikka Naton sisällä vallitsee tiettyjä erimielisyyksiä, Ukrainan jäsenyyttä koskeva vuoden 2008 Bukarestin julistus on hänen mukaansa edelleen voimassa ja velvoittaa tukemaan maan puolustustaistelua myös uudenlaisin keinoin.
– Jos emme vahvista tätä sitoumustamme Haagissa, Venäjä arvatenkin käynnistää uuden kampanjan, jossa se väittää lännen olevan jakautunut, Rinkēvičs varoittaa.
Latvian tavoite on hänen mukaansa edelleen sama kuin helmikuussa 2022: Ukrainan suvereniteetin palauttaminen kansainvälisesti tunnustettujen rajojensa puitteissa.
– Tapahtuuko se tänä vuonna vai ensi vuonna? Ei, me ymmärrämme, että kyseessä on pitkäaikainen ponnistus. Venäjä on uhonnut Ukrainan kaatuvan kolmessa päivässä tai kolmessa viikossa. Todellisuudessa Ukraina on taistellut yli kolme vuotta ja taistelee yhä, hän sanoo.
– Latvia tai muutkaan Euroopan maat eivät aio tunnustaa Venäjän aluevaltauksia kansainvälisen oikeuden näkökulmasta tai missään muussakaan muodossa. Voin vain viitata Baltian maiden kokemukseen siitä, että neuvostomiehitystä ei koskaan tunnustettu. Meillä on todennäköisesti edessä hyvin pitkä tie. Kestääkö se vuoden, kymmenen vai kaksikymmentä vuotta? En tiedä. Lopulta kansainvälinen oikeus ja oikeudenmukaisuus kuitenkin voittavat. Ukraina saa alueensa takaisin.
Verkkouutiset seurasi Naton Riga StratCom Dialogue –konferenssia paikan päällä Latvian pääkaupungissa Riiassa.
