Puoli vuotta Venäjän suurhyökkäyksen alettua Ukrainaa vastaan Nato hyväksyi uuden strategisen konseptin, jossa Venäjä tunnistettiin merkittävimmäksi suoraksi uhaksi puolustusliiton jäsenmaille ja euroatlanttisen alueen rauhalle ja vakaudelle. Aiempiin vuosiin verrattuna Nato ei enää poissulkenut Venäjän sotilaallisen hyökkäyksen mahdollisuutta.
Kun sotaa on käyty reilu puolitoista vuotta, Venäjän hyökkäyksen mahdollisuutta ei pelkästään suljeta pois, vaan keskustellaan suoraan sen riskeistä. Yhden viimeisimmistä tähän liittyvistä kommenteista antoi Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs ukrainalaisen Suspilnen haastattelussa.
Hänen mukaansa Kreml ei puhu Neuvostoliitosta, koska he unelmoivat 1800-luvun Venäjän keisarikunnasta.
– Venäjän liittovaltion unelma on Venäjän imperiumin palauttaminen, mikä ei koske vain Baltian maita, Moldovaa tai Kazakstania, vaan myös Suomea, Edgars Rinkēvičs muotoili.
Viitaten Naton Madridissa ja Vilnassa tekemiin päätöksiin joukkojen lisäämisestä presidentti vahvisti, että Nato ei suhtaudu Venäjän aggressioon kevyesti.
– [Venäjän imperiumin palauttaminen] on todellakin Venäjän strateginen päämäärä, jos he uskovat voittaneensa Ukrainassa. Heidän ei ole välttämätöntä voittaa, vaan ajatella voittaneensa. Silloin todennäköisesti syntyy kiusaus testata Naton voimaa. Siksi valmistaudumme kaikin mahdollisin keinoin.
Myös Tšekin presidentti Petr Pavel puhui samasta aiheesta Visegradin neljän maan kokouksessa 22. marraskuuta. Hänen mukaansa kaikkien Nato-maiden asevoimat valmistautuvat korkean intensiteetin konfliktiin Euroopassa.
Jopa Saksassa on alettu myöntää, että jos konfliktin annetaan jäätyä Ukrainassa, Venäjä valmistautuu hyökkäämään Natoa vastaan vuosikymmenen kuluessa. Tähän arvioon on päätynyt muun muassa Saksan ulkosuhteiden neuvosto DGAP hiljattain julkaisemassaan tutkimuksessa, jonka mukaan Saksalla ja Natolla on kuudesta kymmeneen vuotta aikaa varmistaa, että niiden asevoimat pystyvät torjumaan Venäjän hyökkäyksen. Vain sillä tavoin uuden sodan riskiä voidaan pienentää.