”Tunnemme itsemme toisen luokan kansalaisiksi”, Latgalessa syntynyt Miroslav Mitrofanov totesi alueella vierailleelle EUObserverin toimittajalle.
Mitrofanov on toinen Latvian toiseksi suurimman venäläis-latvialaisen PCTVL-puolueen puheenjohtajista. Hän vieraili Krimillä silloin kun siellä äänestettiin Venäjään liittymisestä.
Mitrofanovin mukaan Latvian hallitus ja EU laiminlyövät Latgalen aluetta. Venäjänkielisiä ajetaan hänen mielestään paitsioon.
Mitrofanovin puheissa on kaikuja Venäjän naapurimaidensa venäjänkieliseen väestöön suuntaamasta propagandasta.
Venäläinen maailma
Yksi presidentti Vladimir Putinin hallinnon ulkopoliittisen doktriinin keskeisistä sanomista on venäläisen maailman suojeleminen. Käytännössä tällä tarkoitetaan Venäjän kielen ja kulttuurin aseman sekä etnisten venäläisten etujen puolustamista ulkomailla.
Ukrainan kriisin jälkeen retoriikka on voimistunut entisestään. Sen ääri-ilmiönä voidaan pitää Krimin annektointia. Puheet venäläisestä maailmasta ovat huolestuttaneet erityisesti Baltiassa.
Venäjän ulkoministeriön ulkovenäläisten asioista vastaava korkea virkamies Anatoli Makarov totesi hiljattain että Venäjälle on tärkeää, että venäläiset saavat nauttia historiallisen isänmaansa kielestä, kulttuurista ja perinteistä riippumatta siitä, missä he asuvat.
Makarov sanoi Rubaltic.ru-sivuston haastattelussa, että Moskova tekee kaikkensa puolustaakseen Viron, Latvian ja Liettuan yli 1,3 miljoonan venäläisen etuja ja oikeuksia.
Tiukkeneva retoriikka ja Ukrainan kriisi ovat näkyneet myös Latgalessa. Ainakin kahden paikallisen miehen uskotaan lähteneen taistelemaan Itä-Ukrainan separatistien puolelle. Kotietsinnöissä miesten asunnoista löydettiin aseita.
Latvian viranomaisten mukaan Venäjän valtio toimii yhteistyössä ainakin kahdentoista latvialaisen ääriliikkeen tai kansalaisjärjestön kanssa. Niistä osa on vaatinut Latgalelle autonomista asemaa.
”Rakennamme Suomen Latviaan”
Ukrainan tapahtumien toistuminen Latviassa ei ole ulkoministeri Edgars Rinkevicsin mukaan kuitenkaan mahdollista.
Hän korostaa, ettei Venäjää tukeviin mielenosoituksiin osallistu Latviassa juuri ketään. Esimerkkinä hän mainitsee niin ikään venäjänkielisen enemmistön omaavan pääkaupunki Riikan.
”40–50 mielenosoittajaa miljoonan ihmisen kaupungissa ei ole mitään”, Rinkevics toteaa
Latgalesta kotoisin olevan Venäjän ulkopolitiikkaan erikoistuneen akateemikon Andis Kudorsin mukaan Venäjän retoriikka ei pure Latviassa pääasiassa taloussyistä.
”Ukrainan julkiset laitokset toimivat huonosti ja olivat konkurssikypsiä. Esimerkiksi Krimillä eläkkeet olivat surkeita Venäjään verrattuna. Latviaa hallinnoidaan kuitenkin hyvin ja ihmisille tarjotaan paljon mahdollisuuksia”, Kudors selvittää.
”Ihmiset tietävät, että elinolosuhteet Venäjällä ovat vielä huonommat.”
Myös venäläismielinen Mitrofanov suhtautuu tilanteeseen maltilla. Hänen mukaansa Latvian venäjänkieliset ja latviankieliset tulevat lopulta lähentymään.
”Suomessa on ruotsinkielinen vähemmistö. Ruotsi on virallinen kieli ja ruotsalaisilla on kaikilla yhteiskunnan tasoilla samat mahdollisuudet kuin suomalaisilla. Haluamme rakentaa Suomen Latviaan”, hän toteaa.