Sähköautojen määrä on kasvanut yli 80 prosentilla vuodesta 2020 vuoteen 2021 mennessä. Samanaikaisesti julkisten latauspisteiden määrä on lisääntynyt vain kolmanneksen.
Sähköinen liikenne ry kertoo helmikuussa julkaistussa tilastossa, että julkisia latauspisteitä oli Suomessa vuoden 2021 lopussa 5[nbsp]820. Sähköauton, hybridin tai täyssähköauton oli menopelikseen valinnut 99[nbsp]910 suomalaista.
Tänä päivänä julkisia latauspisteitä on Suomessa vain yhdelle 17:sta sähköautosta. Ongelmaa korostaa talvi.
– Kylmä ilma lisää auton kulutusta, olkoon käyttövoima mikä tahansa. Kulutuksen kasvu johtuu jopa 40 prosenttia suuremmasta vierintävastuksesta lumen ja tien epätasaisuuksien takia. Ilmanvastuskin on talvella kovempi, koska kylmä ilma on tiheämpää kuin lämmin. Pakkaskeleillä autoa on ladattava kesäkelejä tiuhemmin, sanoo Innohome Oy:n tekninen asiantuntija Timo Kullat tiedotteessa.
Sähköisen liikenteen tilannekatsauksen mukaan tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä sähköautoja on 700[nbsp]000, joista puolet täyssähköautoja. Jokaiselle täyssähköautolle pitäisi silloin löytyä latauspiste myös yön yli lataukseen.
Julkisessa keskustelussa on nähty arvioita, että jopa joka kolmas sähköautoilija vaihtaa takaisin polttomoottoriautoon. Yksi suuri syy vaihtoon on nimenomaan latausten vaivalloisuus.
– Julkisten latauspisteiden haaste on se, että iso osa ihmisistä on liikkeellä samoihin aikoihin. Tämän näkee esimerkiksi kauppakeskusten ruuhkaisilla latauspaikoilla. Kotilataus on ratkaisuna varma. Latauspiste on käytössä juuri silloin, kun sitä tarvitsee. Erikseen ei tarvitse lähteä pistettä hakemaan, ja ladata voi silloin, kun auto on kotipihassa, Kullat sanoo.
Pistorasialataus ei pelasta
Latauspistettä vailla oleva autoilija saattaa Kullatin mukaan sortua kikkakolmosiin saadakseen autonsa aamuksi ajokuntoon.
– Latausjohdon tökkääminen tavalliseen maadoitettuun pistorasiaan voi tuntua hyvältä ajatukselta. Sitä se ei kuitenkaan ole. Pistorasiat voivat liian korkean kuormituksen seurauksena kuumentua ja liittimet kulua. Ylikuumenemisen seurauksena etenkin huonokuntoinen pistorasia voi jopa syttyä tuleen.
– Normaaleja 16 ampeerin pistorasioita ei ole tarkoitettu kestämään jatkuvaa ja korkeaa kuormitusta, kuten vaikkapa yön yli tapahtuvaa sähköauton latausta, Kullat toteaa.
Myös jatkojohdot ovat väärin käytettynä paloturvallisuusriski. Jos kelalla olevaa johtoa ei avata kokonaan, se voi ylikuumentua latauksen aikana. Jatkojohto tulee myös aina kytkeä ulkopistorasiaan, ja jatkoliitokset suojata lukituksella. Lisäksi rasiassa pitää olla vikavirtasuoja tai sitten sellainen pitää olla jatkojohdossa.
– Sähköteknisen alan standardointijärjestö Sesko ry:n sähköajoneuvojen lataussuositus toteaa yksiselitteisesti, että jatkojohtoja, pistorasiaan liitettyjä kellokytkimiä, energiamittareita tai vastaavia ei saa käyttää sähköiskun ja tulipalovaaran vuoksi, Kullat kertoo.
Pienjännitesähköasennusten standardia ollaan uudistamassa tänä vuonna. Uudistuksessa ehdotetaan jatkojohtojen käytön kieltoa sähköautojen kotilatauksessa.