Palvelujen saatavuuden vaikeutuminen näkyy Kuntaliiton kyselyyn vastanneiden mukaan laajasti lasten tarvitsemissa palveluissa, erityisesti lasten mielenterveyspalveluissa.
– Kyselyssä ilmenee myös huolta lastensuojelun voimavaroista ja henkilöstön riittävyydestä. Verrattuna viisi vuotta sitten tekemäämme vastaavaan kyselyyn, tilanne on heikentynyt suhteessa aiempaan, arvioi Kuntaliiton erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen.
– Kyselyn mukaan lastensuojelu on kehittynyt entistä enemmän kohti moniammatillista tiimityötä. Se arvioidaan toimivimmaksi tavaksi tehdä lastensuojelutyötä ja sen arvioidaan myös tehokkaimmin vähentävän kuormitusta.
Noin kolmasosa lastensuojelun järjestäjäorganisaatioista arvioi sijoittavansa usein lapsia kodin ulkopuoliseen sijoituksiin, siksi, että lapsen mielenterveyspalvelut eivät jostain syystä ole järjestyneet. Vajaa puolet suomalaisista asuu kunnissa, joissa näin tapahtuu.
– Yhteensä 13 prosenttia vastanneista arvioi, että lasten tarvitsemat mielenterveyspalvelut jäävät useimmiten lapsilta kokonaan saamatta ja 49 prosenttia vastanneista arvioi, että tarvittava palvelu on saatavilla, mutta prosessi on vaikea ja aikaa vievä, toteaa Puustinen-Korhonen.
Yksityisten palvelutuottajien käyttö lisääntynyt
Lastensuojelupalveluja hankitaan kyselyn mukaan nykyisin huomattavasti useammin yksityisiltä palveluntuottajilta kuin viisi vuotta sitten.
– Terveydenhuollon palvelujen, erityisesti lääkäripalvelujen ostoissa on merkittävää kasvua, vuonna 2012 yhteensä 18 prosenttia lastensuojelupalvelujen järjestäjistä osti lääkäripalveluja, nyt vastaava luku on 42 prosenttia, kertoo Puustinen-Korhonen.
Hänen mukaansa ostopalvelujen myönteisiä puolia on, että ne antavat pienillekin kunnille mahdollisuuden tarjota palveluja perheille ja myös puuttuvia henkilöresursseja on voitu korvata tällä tavoin, ilmenee kyselyn avovastauksista.
– Tulevaisuudessa olisi tärkeää, että yksityisille lastensuojelupalvelujen tuottajille olisi selkeät laatukriteerit ja keskitetty kilpailutus. Hankinnan tulisi olla tarkoituksenmukaista ja lastensuojelua järjestävällä liikelaitoksella tulisi olla riittävät ja monipuoliset omat palvelut, Puustinen-Korhonen sanoo.
Sijaistilanne vaikeutunut
Kyselyn mukaan 43 prosenttia järjestäjätahoista arvioi tällä hetkellä olevansa tilanteessa, jossa heiltä joko kokonaan puuttuu tarvittava sijaisresurssi tai sitä on täysin riittämättömästi. Kyselyssä saatujen avovastausten perusteella puute työntekijöistä heikentää lastensuojelua ja viranomaistehtävien hoitoa.
– Ammattihenkilölaki toi voimaan tullessaan aiempaa tiukemmat kelpoisuusvaatimukset sijaisille, mikä on vaikeuttanut tilannetta. Kyselyyn vastanneet kokevat ongelmalliseksi sen, että tietyt ammattiryhmät, jotka ovat aiemmin toimineet lastensuojelun piirissä, eivät voi enää toimia sijaisena, taustoittaa johtava lakimies Sami Uotinen Kuntaliitosta.
Kuntaliitto ja KT Kuntatyönantajat ovat olleet huolissaan ammattihenkilölain yhteydessä tiukentuneista sijaisten kelpoisuusvaatimuksista.
Sosiaalityöntekijöiden työpanoksen riittävyys on kyselyn mukaan heikentynyt suhteessa viiden vuoden takaiseen tilanteeseen. Yhteensä 60 prosenttia järjestäjätahoista arvioi, että sosiaalityöntekijöiden työpanosta on melko hyvin tai täysin riittävästi käytössä, viisi vuotta sitten vastaava prosenttiluku oli 76.
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainion mukaan lastensuojelun riittävät resurssit on varmistettava sote-uudistuksessa, jotta saadaan rakennettua toimivat moniammatillisen tiimityön rakenteet.
– Maakunta- ja soteuudistus antaa myös tilaisuuden miettiä malleja sille, millä tavoin kaikissa maakunnissa saadaan vahvistettua perustason mielenterveyspalveluja, kuten kasvatus- ja perheneuvolapalveluja, jotta varhainen tuki lapsen kasvuun ja kehitykseen ja vanhemmuuteen on helposti saatavilla, sanoo Tainio.
Kuntaliiton loppuvuodesta 2017 toteuttama lastensuojelun kuntakysely toteutettiin nyt toista kertaa, edellinen vastaava kysely tehtiin viisi vuotta sitten. Kuntakyselyyn vastasi 92,3 prosenttia kaikista Suomen 180 lastensuojelun järjestäjätahoista. Järjestäjät edustavat 278 kuntaa. Kyselyn väestöpeitto on 96 prosenttia.