Lasten ja nuorten kestävyyskunto on heikentynyt, mutta muilla fyysisen toimintakyvyn osa-alueilla ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tuloksissa on kuitenkin maakunnallista vaihtelua, kertoo fyysisen toimintakyvyn Move!-mittaukset.
Mittaukset toteutettiin viides- ja kahdeksasluokkalaisille oppilaille syksyllä 2020 osana peruskoulujen liikunnanopetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyyttä, nopeutta, voimaa, liikkuvuutta ja motorisia perustaitoja sekä havaintomotorisia taitoja.
Mittausten mukaan sekä 5. ja 8. luokkalaisten kestävyyskunto on heikentynyt. Isolla osalla oppilaista kestävyyskunto on terveyttä ja toimintakykyä mahdollisesti haittaavalla tasolla ja oppilailla voi olla vaikeuksia selviytyä väsymättä arjen toiminnoista.
Esimerkiksi 5. luokkalaisista tytöistä 41 prosenttia juoksi viivajuoksumittauksessa korkeintaan hieman yli kolme minuuttia eli 460 metriä ja pojista 45 prosenttia juoksi korkeintaan neljä minuuttia eli 580 metriä.
Kummankaan vuosiluokan kehon liikkuvuudessa ei näy merkittäviä muutoksia, mutta tytöillä on merkittävästi parempi liikkuvuus kuin pojilla. Kolmasosalla 5. luokkalaisista pojista on vaikeuksia tehdä ylävartalon luonnollista liikkuvuutta osoittava käsien liike.
Neljännes 8. luokkalaisista pojista ei onnistu alaselän ojennuksessa täysistunnassa.
Vatsalihasten voimassa ja kestävyydessä on nähtävissä lievää positiivista kehitystä erityisesti 8. luokkalaisilla pojilla. Ylävartalon voimassa ja kestävyydessä ei merkittäviä muutoksia.
Vauhdittomassa 5-loikassa ja heitto-kiinniottoyhdistelmässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Tuloksissa näkyy alueellista vaihtelua. Esimerkiksi viidesluokkalaisissa Pirkanmaan, Keski-Suomen ja Pohjois-Pohjanmaan tulokset ovat pääosin koko maan mediaanituloksia parempia, kun Pohjois-Karjalan, Satakunnan, Kanta-Hämeen ja Lapin tulokset ovat pääosin keskiarvoja heikompia.
Mittaukset osoittavat, että erityisesti 5. luokkalaisten kestävyyskunto on heikentynyt tasaisesti viiden vuoden ajan. Koronapandemia on huomattavasti vähentänyt lasten ja nuorten liikkumista.
UKK-instituutin johtajan, lääketieteen tohtori Tommi Vasankarin mukaan tästä voi seurata merkittäviä haittoja väestön terveyteen, erityisesti niiden riskiryhmien kohdalla, joille liikkuminen on terveyden ja toimintakyvyn kannalta äärimmäisen tärkeä.
Syksyllä toteutetussa mittauksessa kertyi tuloksia valtakunnallisessa tiedonkeruussa yhteensä noin 105000 oppilaalta.