Kirjailija ja entinen europarlamentin sd-jäsen Lasse Lehtinen kirjoittaa Ilta-Sanomissa pääkaupungin pyöräpolitiikasta otsikolla Tässä on kyse asvalttivihreiden vallankaappauksesta. Lehtisen mukaan Helsinkiin ilmestyneiden Alepa-merkkisten vuokrapyörien asematkin on sijoitettu kaduille, jossa ne vähentävät parkkipaikkojen määrää.
Hänen mukaansa Helsingissä on pian 1 500 kilometriä pyöräteitä. Suunnitelmien mukaan Helsinkiin johtavat moottoritiet ja isommat väylät muutetaan pyörä- ja kävelyteiksi, kun pääkaupunki tuunataan pyöräilyn ehdoilla.
– Liikennesuunnitteluosaston mukaan ensimmäisenä huolehditaan liikenteen heikoimman osapuolen eli kävelijöiden tarpeista. Kävelijöiden jälkeen huomioidaan pyöräliikenteen, sitten joukkoliikenteen, sen jälkeen elinkeinoelämän kuljetusten ja viimeisenä henkilöautoilun tarpeet, Lasse Lehtinen kirjoittaa.
– Pieni joukko kansan valitsemia on päättänyt kaikkien puolesta, millaista on tulevaisuuden hyvä kaupunkilaiselämä.
Lasse Lehtisen mielestä ”heitä yhdistää jumalainen näkemys ja oikeassa olemisen ihana varmuus”.
– Kävelijät on suunnitelmissa mainittu ensimmäisinä hämäyksen vuoksi. Itse asiassa kysymys on pyöräilijöiden kumouksesta. Käytännössähän pyöräilijä väistää kovin vastahakoisesti kävelijää. Pääkaupungissa on kasvava joukko pyöräilijöitä, jotka ovat nousseet pysyvästi liikennesääntöjen yläpuolelle, Lehtinen toteaa.
– Tämä pyöräilijä muuttuu niin halutessaan jalankulkijaksi tai autoksi. Hän käyttää jalkakäytävää, suojatietä, katua tai pyörätietä siten kuin hänelle sopii. Nämä ihmiskunnan päästöttömät pelastajat ajavat halutessaan ajoradalla vaikka vieressä kulkisi pyörätie.
Kirjoittaja ihmettelee suunnitelmia tukkia keskustan ainoita sisääntuloväyliä. Hänen mukaansa luvassa on ruuhkamaksuja ja hinnankorotuksia pysäköintiin.
– Virastossa uskotaan, että autoilua rajoittamalla ja joukkoliikennettä rakentamalla tarpeeksi moni suostuu luopumaan yksityisautoilusta. Se on tietenkin väärä luulo, Lehtinen kirjoittaa.
– Helsingissä liikkuvien kansalaisten pitäisi siis tulevaisuudessa pyöräillä, kävellä ja odottaa bussia tai junaa kesät talvet. Autoilu olisi aina viimeinen vaihtoehto.