Kirjailija ja entinen Sdp:n meppi Lasse Lehtinen kirjoittaa Ilta-Sanomissa 97-vuotiaan suomalaissyntyisen Vieno Zlobinan tuoreesta muistelmakirjasta.
Sen nimi on Heidän ihanteensa murskattiin. Vieno Zlbina muutti kuuden vanhana vanhempiensa mukana Kanadan Cobaltin kaivoskaupungista Aunukseen.
– Pelkästään Pohjois-Amerikasta muutti 1930-luvun alussa yli 6 000 suomalaista Karjalaan. Lähtöä vauhdittivat jutut amerikansuomalaisissa vasemmistolehdissä, joilla oli uljaat nimet kuten Vapaus, Työmies, Eteenpäin ja Toveri, Lasse Lehtinen toteaa.
Vieno Zlobinan vanhemmat olivat mukana rakentamassa Karjalasta tasa-arvoista työväenvaltiota ja suomalaista maatalouskommuuna nimeltään Säde.
Lasse Lehtinen toteaa Georges Remin eli Hergén julkaisseen samaan aikaan Brysselissä sarjakuvakirjan Tintti Neuvostojen maassa. Se kertoi Neuvostoliiton ryysyläiskansasta, väärennetyistä vaaleista, ulkomaalaisille järjestetyistä kulissikiertueista ja ahdingosta.
– Belgiassa vasemmistolaiset pitivät jatkokertomuksena julkaistua sarjakuvaa pahantahtoisena hyökkäyksenä maailman vapainta valtiota vastaan.
Neuvostoliitossa myös suomalaisiin iskivät vainot 1930-luvulla. Syyskesällä 1937 Vienon isä oli puhdistamassa kaivoa, kun kuorma-auto ajoi pihaan ja Säteen miehet pakotettiin lavalle. Vieno sai kuulla vasta Neuvostoliiton hajottua, että isä oli teloitettu kaksi kuukautta pidätyksen jälkeen.
– Karjalassa teloitetuille suomalaisille ei muuten ole pystytetty yhtään muistomerkkiä, vaan toverit on kylmästi unohdettu. Näin itsenäisyyden juhlavuotena olisi korkea aika muistaa myös kommunistien tappamia kommunisteja, Lehtinen huomauttaa.
Hänen mukaansa Hergé kertoi Tintillä saman, josta Vieno Zlobina todistaa 90 vuotta myöhemmin.
– Suomessa Tintti-kirja ilmestyi vasta glasnostin kaudella vuonna 1986. Albumin suomentajat pahoittelivat teoksen neuvostovastaista henkeä, hekin olivat propagandan uhreja.