Äänestysaktiivisuus Suomen historian ensimmäisissä aluevaaleissa saattaa jäädä hyvin alhaiseksi. Viitteitä tästä antaa Elinkeinoelämän valtuuskunnan arvo- ja asennetutkimus, jonka mukaan vain reilu kolmasosa (35 prosenttia) ilmoittaa olevansa hyvin kiinnostuneita äänestämään aluevaaleissa.
Vertailussa muihin valtakunnallisiin vaaleihin vahva kiinnostus äänestää aluevaaleissa jää puoleen presidentinvaalista (70 %) ja eduskuntavaaleista (70 %) sekä paljon kuntavaaleja (58 %)
alemmaksi.
Äänestämisestä hyvin kiinnostuneiden osuus näyttäytyy EVAn mukaan varsin hyvänä mittarina toteutuvalle äänestysaktiivisuudelle. 2000-luvulla käytyjen presidentinvaalien äänestysprosentti on ollut keskimäärin 73, eduskuntavaalien 70, kuntavaalien 58 ja europarlamenttivaalien 39.
Tutkimus ennakoikin äänestysaktiivisuuden 23. tammikuuta järjestettävissä aluevaaleissa saattavan jäädä alle 40 prosentin.
Koska aluevaalit järjestetään ensimmäistä kertaa, on niissä realisoituvan äänestysaktiivisuuden arviointi kuitenkin huomattavan epävarmaa, katsotaan tutkimuksessa.
Varmaa sen sijaan on, että ”aluevaalien lässähtäminen pannukakuksi kyseenalaistaisi niiden demokraattisen legitimiteetin”, arvioidaan tutkimuksessa. Alueiden herättämän mielenkiinnon vähäisyys ja mahdollisesti huomattavan alhainen äänestysaktiivisuus ovat uhka aluevaalien legitimiteetille, kirjoittaa EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto.
Aluevaltuustojen kokoonpanoissa painottuisivat puolueet, joiden äänestäjäkunta on aluevaaleista kaikkein kiinnostuneinta ja äänestysvarminta.
Äänestämisestä hyvin kiinnostuneita löytyy selvästi eniten vasemmistoliiton kannattajista (62 %). Keskimääräistä kiinnostuneempia äänestämään aluevaaleissa ovat myös keskustan (47 % hyvin kiinnostuneita), vihreiden (45 %) ja SDP:n (44 %) äänestäjät.
Oppositiopuolueiden eli kristillisdemokraattien (36 %), kokoomuksen (35 %) ja perussuomalaisten (33 %) kannattajien äänestysinto asettuu keskimääräiselle tasolle.
Kansalla valtaisa tiedon puute
Keskeisimmäksi syyksi suomalaisten alhaiselle kiinnostukselle äänestää aluevaaleissa arvioidaan mitä ilmeisimmin tiedon puutetta. Suomalaiset ovat asennetutkimuksen mukaan ”menossa aluevaaleihin sokkoina”. Vain kolme prosenttia katsoo tuntevansa erittäin hyvin hyvinvointialueisiin liittyviä asioita ja niistä käytävää keskustelua ja alle neljäsosa (23 %) tuntee niitä melko hyvin. Suurelle enemmistölle (69 %) hyvinvointialueiden asiat ovat enemmän tai vähemmän vieraita.
Aluevaalien oljenkorsien arvioidaan liittyvän kuitenkin valtakunnan tason politiikan korkeahkoon kiinnostavuuteen sekä äänestämisen vahvaan asemaan sosiaalisena normina tai kansalaisvelvollisuutena.
Kysyttäessä, kuinka todennäköisesti aikoo äänestää aluevaaleissa, lähes joka toinen (48 %) ilmoittaa äänestävänsä varmuudella ja lisäksi 31 prosenttia arvioi äänestävänsä todennäköisesti.
Tulosta on syytä tulkita varovaisuudella, sillä aiemmat vastaavat mittaukset osoittavat, että vain äänestysaikeistaan varmojen osuus heijastelee parhaiten odotettavissa olevaa äänestysaktiivisuutta.