Suomessa on kansainvälisesti vertaillen korkea verokiila, eli palkasta perittävien verojen ja maksujen yhteismäärä on suuri suhteessa palkkaan. Keskuskauppakamari päivitti viime vuonna julkaistun laskurin, jolla jokainen voi tarkastella omaa verokiilaansa.
– Ansiotuloja verotetaan Suomessa suhteellisen ankarasti, vaikka palkkatulojen verotusta on ajatuksen tasolla pyritty keventämään useilla hallituskausilla. Veronkevennykset on kohdistettu erityisesti pieni- ja keskituloisiin. Samalla lisäansioista perittävä rajavero on noussut huomattavan korkeaksi, toteaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki.
Keskuskauppakamari julkaisi verokiilalaskurin, josta on helppo katsoa, mikä on verojen ja maksujen suhde kokonaispalkkaan eli kuinka paljon palkasta maksetaan erilaisia veroja ja maksuja.
Kotamäen mukaan laskurin tarkoituksena on konkretisoida palkkatulojen ja lisäansioiden verotusta sekä työntekijän että työnantajan näkökulmasta. Verokiila sisältää palkkaverojen lisäksi palkan perusteella maksettavat veronluonteiset maksut, kuten eläkevakuutusmaksut.
Kotamäki toteaa, että merkittävä osa verokiilasta on piilossa työntekijältä, koska se koostuu työnantajien maksamista vakuutusmaksuista.
– Kärjistäen sanottuna verokiilalaskuri siis näyttää työn teettämisen todellisen kustannuksen. Suurin yksittäinen verokiilan osa on eläkevakuutusmaksu. Myös kunnallisvero ja varsinkin korkeilla tulotasolla valtion kantamat verot ovat merkittäviä tekijöitä, hän sanoo.
Mitä korkeampi verokiila on, sitä suurempia ovat työllistämisen kustannukset. Kotamäki korostaa, että verokiila vaikuttaa sekä työn tarjontaan, eli siihen, kuinka innokkaasti työntekijät toimivat työmarkkinoilla, että työn kysyntään, eli siihen, millä tasolla palkkauskynnys on.
– Suomessa työntekijän palkkauskynnys on jo nykyisellään tarpeettoman korkea. Suuri verokiila ei paranna tilannetta. Verokiilaa tulisikin alentaa, erityisesti ansiotuloverotuksen kautta, Kotamäki sanoo.
Suomalaisille tyypillisellä 3[nbsp]000 euron kuukausipalkalla työntekijälle jää käteen 2[nbsp]270 euroa, ja verojen ja maksujen kokonaismäärä eli verokiila on 1530 euroa. Työntekijästä yritys maksaa siis yhteensä noin 3[nbsp]800 euroa kuukaudessa.
Jos kyseinen mediaanipalkansaaja saa sadan euron palkankorotuksen, jää korotuksesta käteen 51 euroa. Koko sadan euron palkankorotus maksaa puolestaan työnantajalle yhteensä 120 euroa.