Köyhyyden kasvu on viime vuosina ollut jyrkintä kahden huoltajan pikkulapsiperheissä. Toimeentulo-ongelmat heijastuvat lapsiperheissä parisuhteen ongelmina sekä monenlaisina huolina vanhemmuudesta ja lapsista.
Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tuoreesta tutkimusraportista, jossa on analysoitu lapsiköyhyyttä Suomessa 2010-luvulla.
Lasten ja lapsiperheiden köyhyysaste kasvoi vuoteen 2007 asti kolminkertaistuen vuoteen 1995 verrattuna, ja 2010-luvulla se on pysynyt noin kymmenen prosentin tasolla. Vuonna 2014 köyhiä lapsiperheitä oli 63 400, ja niissä eli 126 000 lasta.
– THL:n aiempi tutkimus on osoittanut, että pikkulapsiperheiden köyhyys on vaarallisinta, sillä se heijastuu kaikkein useimmin vielä aikuisiälläkin. Siksi on huolestuttavaa, että köyhyys on nyt kasvanut juuri pienten lasten perheissä, sanoo tutkimuspäällikkö Minna Salmi.
Huoltajan korkea koulutus ei välttämättä suojaa köyhyydeltä
Lapsiperheköyhyyden taustalla on työttömyyttä, niukkaa koulutusta ja työelämän muutos. Köyhien lapsiperheiden huoltajat ovat selvästi muiden lapsiperheiden huoltajia useammin vailla ammatillista koulutusta.
Korkea koulutuskaan ei tosin enää välttämättä suojaa köyhyydeltä, sillä köyhissä lapsiperheissä on selvästi aiempaa useammin korkeakoulutettu huoltaja.
Lapsiperheiden toimeentuloa ovat heikentäneet myös tulonsiirtojen reaaliarvon aleneminen sekä monet verotuksen ja maksujen muutokset. Yhteiskunnan tuki lapsiperheille ei noussut kasvun vuosina, mutta lamavuosina 1990-luvun alussa ja 2010-luvulla lapsiperheiltä on leikattu.
Perheiden toimeentulo-ongelmat heijastuvat lasten ja heidän vanhempiensa hyvinvointiin monin tavoin. Jos toimeentulo on hankalaa, vanhemmilla on muita lapsiperheitä useammin parisuhdeongelmia ja he ovat useammin huolissaan omasta jaksamisestaan ja taidoistaan lastensa vanhempina.
Vanhemmilla on myös yleisemmin huolia lastensa terveydestä, elämäntavoista, tunne-elämästä, sosiaalisista suhteista ja käyttäytymisestä sekä lapsen oppimisesta.
Viisi prosenttia lapsista asuu perusturvan varassa elävissä perheissä
Viisi prosenttia lapsista asui perusturvan varassa elävissä perheissä vuonna 2014, kertoo Kaisa-Mari Okkosen Tilastokeskuksen tulonjaon kokonaistilastoon pohjautuva artikkeli. Yleisintä perusturvalla eläminen on alle kolmevuotiaiden lasten perheissä.
Lapsiperheet ovat harvoin tässä tilanteessa pitkään, mutta perusturvan varasta pois pääseminen on hidastunut selvästi.
Lapsiperheiden toimeentuloa voitaisiin THL:n mukaan helpottaa muun muassa kohentamalla lapsiperheiden tulonsiirtoja, lisäämällä lapsikorotus opintotukeen ja kehittämällä opiskelun eri vaiheisiin helposti saatavaa tukea, jotta kaikki nuoret voisivat saada ammatillisen koulutuksen.
Lapsiperheiden köyhyys on vaikea ja monisyinen ongelma.
– Ei vain perhepolitiikassa vaan monilla muillakin politiikan alueilla tehdyt päätökset, esimerkiksi verojen ja maksujen korotukset, ovat heijastuneet lapsiperheiden toimeentulon ja hyvinvoinnin mahdollisuuksiin. Haitalliset poliittiset päätökset voitaisiin välttää arvioimalla etukäteen päätösten seurauksia lasten ja lapsiperheiden kannalta, Salmi toteaa.