Lapsiperheillä on nyt ymmärtäjiä, kun hallitus on ”röyhkeällä tavalla” nipistänyt huimat kahdeksan euroa kuussa lapsilisästä ensimmäisen lapsen kohdalla. Kokonaisleikkaus lapsilisistä on reilut sata miljoonaa euroa.
Kun hallitus päätti asiasta kehysriihessä, kului päätöksestä jokunen tunti ja vihervasemmistorintama oli valmis syytämään vastuun päätöksestä kokoomukselle. Vasemmiston ajatus oli nostaa lapsilisien tasoa ja siirtää ne verolle. Näin suurituloiset maksaisivat enemmän lapsilisään kohdistuvasta leikkauksesta kuin pienituloiset. Lapsilisien paneminen verolle ei kuitenkaan käy kokoomukselle, joka ei usko verotuksen kaikkivoipaisuuteen eikä tulonjaon jatkuvaan tasaamiseen. Pääministeri Jyrki Katainen on todennut, ettei päätöstä enää avata.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto heitti puolestaan ajatuksen siitä, että eduskunta voisi budjettia hyväksyessään kompensoida lapsiperheille aiheutuvan vahingon ”kohdistamalla määrärahoja lapsiperheiden pärjäämiseen ja hyvinvointiin.”
Alanko-Kahiluodon ajattelua hallitsevat tuet: ikään kuin suomalaiset lapsiperheet voitaisiin pelastaa tulonsiirroilla. Ajattelu on sekä virheellinen että pitkällä aikavälillä vahingollinen. Mitä enemmän yhteiskunta lisää tulonsiirtoja ja veroja, sitä korkeammalle nousee kynnys tehdä työtä ja työllistää. Syntyy kierre, jossa kansalaiset ovat tulonsiirroista riippuvaisia, ja kaikilla on jotakuinkin yhtä kurjaa. Tasa-arvoista mutta ei kovin fiksua.
Lapsilisien leikkauksen kompensaatiota voisi lähestyä toisesta näkökulmasta. Mitäpä jos kompensaatio tehtäisiin alentamalla tuloveroja, kiinteistöveroa, ajoneuvoveroa, polttoaineveroa, arvonlisäveroa ja sitten polkaistaisiin kaupan alalle kunnon kilpailu. Tuloksena voisi olla hintoja hillitsevä uudistus, joka lisäisi ostovoimaa. Se olisi lapsiperheille hyvä uutinen.
Ei edellä mainittu veroleikkuri ole tietenkään mahdollinen nykyisessä hallituksessa ja taloustilanteessa, mutta pitkän ajan tavoitteeksi veroasteen alentaminen sopii mainiosti. Vakaa valtiontalous, hyvä työllisyystilanne, kohtuullinen hintataso ja talouskasvu ratkaisevat lapsiperheiden hyvinvoinnin. Lapsilisä on sitten mukava lisä, nimensä mukaisesti.