Työelämän epävarmuus on suurimpia syitä alhaiseen syntyvyyteen Suomessa, selviää viestintätoimisto Aivelan teettämästä kyselystä, johon vastasi marraskuun lopussa tuhat 18–75-vuotiasta suomalaista eri puolilta maata.
Yli puolet vastaajista arvioi, että lapsia ei hankita epävarmojen työnäkymien vuoksi.
– Lisäksi lähes joka kolmas vastaajista uskoo, että lapsia ei hankita, koska työelämä vie liikaa aikaa ja energiaa, ja useampi kuin joka viides näkee pätkätöiden olevan este lapsentekoon. Useampi kuin neljä kymmenestä sen sijaan on sitä mieltä, että synnytysikäiset haluavat mieluummin keskittyä työhön, ystäviinsä ja matkusteluun kuin perhe-elämään, kertoo kyselyn teettäneen viestintätoimisto Aivelan toimitusjohtaja Aino Pajukangas tiedotteessa.
– Kysely antaa voimakkaan viestin siitä, että suomalainen panostaa nykyään töihin, joko omasta halustaan tai olosuhteiden pakosta. Normaalia 8–16 työtä ei enää välttämättä saa, vaan tarjolla voi olla ainoastaan osa-aikaisia töitä tai silpputöitä sieltä täältä. Niiden varaan on vaikeaa suunnitella edes seuraavaa kuukautta, puhumattakaan sitten lapsen hankintaa, arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler.
Gisslerin mukaan talousasiat ovat ihmisten mielissä talouskasvusta huolimatta.
– Nyky-työelämä on epätasa-arvoista: lapsia ei uskalleta hankkia ennen kuin on pysyvä työsuhde, mutta kun pysyvää työsuhdetta on hankalaa saada, lastenhankintaa lykätään. Toisaalta pysyvässä työssä olevien tilannetta varjostaa myös epävarmuus: koskaan ei tiedä, milloin kulman takana on yt-nevottelut, Gissler kiteyttää.
Työaika ei jousta tarpeeksi
Kyselyssä kartoitettiin myös ratkaisukeinoja, joilla voidaan varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut tulevaisuudessa. Yli kolmasosa vastaajista haluaisi ottaa käyttöön perustulon tai kansalaispalkan. Lähes kolmasosa kaipaisi Suomeen lisää työn perässä muuttavia.
– Tärkeimpiä keinoja vastaajien mielestä olisi, että yrityksiin luotaisiin lisää työaikajoustoja. Tätä mieltä on yli 40 prosenttia suomalaisista. Tulos ei yllätä, sillä työn vaatimusten ja perhe-elämän yhteensovittaminen on haastavampaa kuin koskaan, Pajukangas toteaa.
Gissler muistuttaa, että monelle perheelle ainoa vaihtoehto ovat työaikajoustot, sillä Suomessa osa-aikatyötä on vielä huomattavasti vähemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Keski-Euroopassa.
– Suomen palkkataso on sen verran alhainen ja hintataso taas niin korkea, että käytännön ratkaisu monille perheille on molempien vanhempien kokopäivätyö. Työaikajoustojen avulla yritetään tasapainoilla arjessa: toinen vanhemmista lähtee aamulla myöhemmin töihin ja toinen tulee iltapäivällä aikaisemmin hakemaan lapset päiväkodista.
Eläkeikää koskevat muutokset eivät ole suosittu ratkaisuvaihtoehto kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Vain alle neljä prosenttia olisi halukkaita siirtämään eläkeikää myöhemmäksi. Viisitoista prosenttia kannustaisi eläkeikäisiä jatkamaan töissä pidempään.