Päihdehoidossa olevat perheet ovat usein monimuotoisempia kuin miltä ensin vaikuttaa ja myös muualla asuvat lapset voivat kärsiä vanhemman päihdeongelmasta.
Arviolta lähes joka viidennessä suomalaisperheessä on päihdeongelmia. Päihdehoidossa oleville vanhemmille on kasautunut paljon vaikeuksia ja jaksaminen on kovilla. Tukea tarvitaan erityisesti lapsiin, talouteen ja parisuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Päihdepalvelujen käyttäjien kokemuksia tulisi hyödyntää enemmän palvelujen kehittämisessä, jotta palvelut vastaisivat avun tarpeisiin paremmin.
Nämä tulokset ilmenevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksesta, joka on toteutettu yhteistyössä A-klinikkasäätiön kanssa.
Kynnys hakea apua päihdeongelmaan on korkea monelle pienen lapsen vanhemmalle. Hoitoon pääsy on koettu osin vaikeaksi, vaikka vanhemmilla on ollut selkeää avun tarvetta.
Päihdepalveluja käyttäneiden vanhempien mukaan peruspalvelujen ja lastensuojelun ammattilaisten tieto päihdeasioista on puutteellista, eikä tarvittavaa apua aina ollut löytynyt.
Haastatellut vanhemmat kertoivat, että erityisesti pikkulapsivaihe ja parisuhdeongelmat ovat elämäntilanteita, joissa apu voisi estää tilanteen kriisiytymisen.
– Perheitä kohtaavilla työntekijöillä tulisi olla herkkyyttä tunnistaa mahdollinen taustalla oleva päihteiden ongelmakäyttö ja valmiuksia ohjata hoitoon, tutkimuksessa todetaan.
Yhteistyö päihdepalveluammattilaisten välillä jäi usein tiedon vaihtamisen tasolle. Palveluja suunniteltiin vain harvoin yhdessä. Yhteisistä käytännöistä oli sovittu lähinnä lastensuojelun ja muiden päihdepalvelujen kanssa, mutta harvemmin esimerkiksi mielenterveyspalvelujen kanssa.
Vanhempien avun tarpeisiin pystytään vastaamaan nykyistä varhemmin, jos peruspalveluissa saadaan päihdepalvelujen ammattilaisten asiantuntemusta.
Tiedot kerättiin vuosina 2009-2011 haastattelemalla päihdepalveluja käyttäneitä pienten lasten vanhempia (n=34) päihdehoidon laitoksessa sekä kyselyllä päihdehoitoyksiköiden työntekijöiltä (n=132).