Lapset ja nuoret ovat Euroopan talous- ja velkakriisin suurimpiä häviäjiä, kertoo saksalaisen Bertelsmann-säätiön vuosittainen tutkimus osallistumismahdollisuuksien kehityksestä 28 EU-jäsenmaassa.
Tutkimuksen mukaan köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen uhkaa noin 26 miljoonaa lasta ja nuorta EU:ssa. He muodostavat 27,9 prosenttia kaikista alle 18-vuotiaista.
Tulevaisuudennäkymät ovat heikot myös niillä 5,4 miljoonalla nuorella, jotka ovat jääneet ilman opiskelu- tai työpaikkaa. Pohjois- ja Etelä-Euroopan sekä nuorien ja vanhojen välillä ammottaakin sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kuilu.
5,4 miljoonalla nuorella ei ole opiskelu- tai työpaikkaa
Pelkästään Espanjassa, Kreikassa, Italiassa ja Portugalissa köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten määrä on noussut 1,2 miljoonalla. Heitä on nyt 7,6 miljoonaa. Vuonna 2007 heitä oli 6,4 miljoonaa.
Nämä lapset ja nuoret elävät alle 60 prosenttia keskitulosta ansaitsevissa kotitalouksissa, kärsivät vakavasta materiaalisesta puutteesta tai varttuvat käytännöllisesti katsoen työttömissä kotitalouksissa.
Myös monet 20–24-vuotiaat EU-kansalaiset ovat vaikeassa tilanteessa. Heistä 5,4 miljoonalla ei ole opiskelu- tai työpaikkaa. Määrä on noussut 25 EU-jäsenvaltiossa huomattavasti vuodesta 2008. Tänä aikana kyseisen ikäryhmän näköalat ovat parantuneet vain Saksassa ja Ruotsissa.
Negatiivisinta kehitys on ollut Etelä-Euroopan maissa: Espanjassa ilman opiskelu- tai työpaikkaa olevien 20–24-vuotiaiden osuus nousi 16,6 prosentista 24,8 prosenttiin ja Italiassa puolestaan 21,6 prosentista 32 prosenttiin.
Sukupolvien välinen kuilu kasvaa
Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sukupolvien välinen kuilu kasvaa koko Euroopassa. Samaan aikaan kun köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten osuus on kasvanut EU:ssa vuodesta 2007 keskimäärin 26,4 prosentista 27,9 prosenttiin, vastaava yli 65-vuotiaiden osuus on laskenut 24,4 prosentista 17,8 prosenttiin.
Pääasiallinen syy tähän on se, että eläkkeet eivät ole pienentyneet yhtä voimakkaasti kuin nuoren väestön tulot.
Nuorien ja ikääntyneiden välillä ammottavaa kuilua syventää kolme Euroopan-laajuista trendiä. Julkisen talouden kasvava velkaantuminen kuormittaa ennen kaikkea nuoria sukupolvia, tulevaisuuden investoinnit koulutukseen sekä tutkimukseen ja kehitykseen ovat jäissä ja väestön ikääntyminen luo taloudellista painetta sosiaaliturvajärjestelmille.
Bertelsmann-säätiön hallituksen puheenjohtaja Aart De Geus varoittaa tilanteen seurauksista.
– Euroopalla ei ole sosiaalisesti eikä taloudellisesti varaa menettää yhtään sukupolvea. Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden on ryhdyttävä voimanponnistuksiin, jotta nuorien mahdollisuuksia voidaan parantaa pitkällä aikavälillä, hän sanoo säätiön tiedotteessa.
Suomen nuoret tarvitsevat näköaloja työmarkkinoille
Suomi on kolmannella sijalla sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kokonaisindeksissä. Köyhyyden ehkäisemisessä Suomi on edelleen yksi EU:n menestyksekkäimmistä maista ja on neljännellä sijalla.
Sukupolvien välinen kuilu kasvaa kuitenkin myös Suomessa. Köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten osuus on noussut 15,6 prosenttiin vuonna 2014 (vuonna 2009 14 %). Samassa tilanteessa olevan ikääntyneen väestön osuus on puolestaan laskenut vuonna 2009 23,1 prosentista 17 prosenttiin viime vuonna.
Suomalaisen koulutusjärjestelmän voittokulku jatkuu, sillä vain Virossa sosiaalinen tausta vaikuttaa koulumenestykseen vähemmän kuin Suomessa. Sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden suhteen Suomi pitää tiukasti hallussaan toista sijaa tehokkaan perhe-, eläke- ja ympäristöpolitiikkansa ansiosta.
Työmarkkinoita koettelevat kuitenkin mittavat haasteet, sillä korkean nuorisotyöttömyyden (20,5 %) lisäksi ilman opiskelu- tai työpaikkaa jääneiden 20–24-vuotiaiden osuus on noussut dramaattisesti 4 prosentista (vuonna 2008) 14,6 prosenttiin viime vuonna.
Bertelsmann-säätiö mittaa vuosittain osallistumismahdollisuuksia 28 EU-jäsenvaltiossa EU:n oikeudenmukaisuusindeksillä, joka sisältää 35 kriteeriä. Indeksissä otetaan huomioon kuusi erilaista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ulottuvuutta: köyhyys, koulutus, työmarkkinat, terveys, sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus sekä yhteiskunnallinen yhtenäisyys ja syrjimättömyys.