Seinäjoen seutukunta on neljättä kertaa ykkönen EK:n Kuntaranking-tutkimuksessa. Toiseksi sijoittui Rauman ja kolmanneksi Turun seutukunta.
Helsingin seutukunta on neljäntenä ja Jyväskylän viidentenä.
Kahden vuoden välein toteutettava Kuntaranking mittaa Suomen eri alueiden vetovoimaisuutta yritystoiminnan kannalta. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahdentyyppistä aineistoa: aluekohtaisia kuntatalous- ja yrittäjyystilastoja sekä yritysjohtajille suunnattua kyselyä.
Vertailuun otettiin mukaan 25 seutukuntaa, joista yrityskyselyssä saatiin eniten vastauksia.
Seutukunnan sijoitukseen vaikuttivat yritysjohtajien arvioissa erityisesti seuraavat tekijät:
– Yritysten mahdollisuudet osallistua julkiseen palvelutuotantoon
– Erilaisten yritysten tasapuolinen kohtelu riippumatta koosta, toimialasta tai elinkaaren vaiheesta
– Yritysvaikutusarviointien systemaattinen hyödyntäminen osana kuntapäätöksentekoa
– Lupa- ja kaavoitusprosessien nopeus ja sujuvuus
Itä- ja Länsi-Suomi
Kuntaranking-tulosten valossa Suomen itä- ja länsipuolien väliset erot vaikuttavat kasvaneen. Kymmenen parhaan joukossa on paljon läntisen Suomen seutukuntia. Ne ovat EK:n mukaan viime vuosien nousukauden selkeitä hyötyjiä.
Sen sijaan itäisessä Suomessa monen alueen Kuntaranking-sijoitus on heikentynyt kahden vuoden aikana entisestään ja kasvusuhdanteen kiri on jäänyt vaisuksi. Itä-Suomen vahvuutena ovat kuitenkin kotiseutuunsa vahvasti sitoutuneet pitkän linjan yrittäjät.
Yritysten näkemykset paikallisesta elinkeinopolitiikasta, sijainnin sopivuudesta, kuntapäätöksenteon yrityslähtöisyydestä ja yleisestä yritysilmapiiristä ovat koko maan tasolla plussan puolella.
Pienten paikkakuntien yrittäjät olivat arvioissaan keskimäärin myönteisempiä kuin kaupunkien vastaajat, mikä selittynee ainakin osittain tiiviimmällä vuorovaikutuksella yrityskentän ja kuntapäättäjien välillä. Samalla maaseudun ja kehyskuntien yrittäjät kuitenkin hyötyivät kasvukeskuksista.